Siirry sisältöön

Kansallisoopperan teetansseista on tullut kolmessa vuodessa suosittu tapahtuma, joka houkuttelee parketille satoja tanssijoita. Viime vuodesta lähtien yhä useampi on päässyt osalliseksi tansseista, kun senioreille suunnattua tapahtumaa alettiin suoratoistaa palvelutaloille ja hoivalaitoksille. 

Oopperatalon seinän korkuisten ikkunoiden takana näkyy Töölönlahti. Ensilumi on satanut tänään Helsinkiin, mutta päälämpiössä myräkkää ei muisteta. Kolme viisikymmenluvun pallomekkoihin pukeutunutta naista laulaa Kultaista nuoruutta, orkesteri säestää ja lattia on täyttynyt tanssipareista.

Irene Korkiamäki ja Lalli Niemi siemailevat vettä pöydässään. Heidän mielestään tanssiminen on terapeuttista monella tavalla: kokemukseen sisältyy musiikkia, liikuntaa ja ihmisiä.

Oopperan teetanssit

– On tärkeää lähteä ulos, olla ihmisten parissa, kuulla elävää musiikkia. Ja on tärkeää saada tanssia, sanoo Korkiamäki.

Teetansseihin jo niiden alkuajoista lähtien osallistunut Niemi kertoo, että viimeksi tansseissa oli peräti 102-vuotias syntymäpäiväsankari. Juhlakalu istui pyörätuolissa, mutta onnittelukappaleen ajaksi hänetkin nostettiin tanssitettavaksi.

On tärkeää lähteä ulos, olla ihmisten parissa, kuulla elävää musiikkia. Ja on tärkeää saada tanssia.

Teknologia tuo tanssit lähelle

Iltapäivätanssien tunnelma ei jää Oopperatalon seinien sisäpuolelle. Vuodesta 2015 lähtien teetansseja on suoralähetetty palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin kautta maan, ja muutama kuukausi sitten tanssit avattiin nettiin kaikkien katsottavaksi.

Oopperan yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen kertoo, että teetansseihin tullaan busseilla ympäryskunnista saakka. Tämän lisäksi teetanssilähetyksiä katsotaan suoratoistona Helsingistä Kuusamoon asti.

– Teetansseja on seurannut tasainen useiden kymmenten hoivakotien joukko, ja kyselyitä tansseista tulee tasaisesti. Se kertoo kiinnostuksesta helposti saatavia sisältöjä kohtaan.

Tutkimusten mukaan vuorovaikutteisilla tv- ja internetlähetyksillä voidaan edistää ikäihmisten toimijuutta ja yhteisöllisyyttä. Monesti vaikkapa televisiopalvelu voi toimia vuorovaikutus- ja yhteydenmuodostusvälineenä, kun ikäihminen ei enää voi liikkua niin paljon omien seiniensä ulkopuolella kuin haluaisi. Luovien teknologisien palveluiden avulla taidetta ja kulttuuria voidaan tuoda senioreiden arkipäivään ja edistää ikäihmisten hyvinvointia ja virkeyttä.

Me ollaan täällä tutustuttu. Vaikka ei me pariskunta olla – ainakaan vielä.

Kuohuvaa ja kettukarkkeja

Pohjois-Haagan palvelukeskuksessa teetansseja on katsottu useat kerrat. Vastaava ohjaaja Eevastiina Päivärinne kertoo, että joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kokoonnutaan yhteen ja katsotaan tanssit seinälle heijastettuna. Henkilökuntaa jännittää, toimiiko tekniikka, ja asukkaita jännittää, kuka mahtaa olla illan artistiesiintyjä.

Tänään teetanssit sujuivat hyvin: tekniikka pelasi, eikä lähetyksessä ollut häiriöitä. Palvelukeskuksen asukas Raija Hakala kehuu, että illan tapahtuma oli hieno, vaikka tällä kertaa hän ei tanssinutkaan itse. Toinen asukas, Helka Tolonen, kertoo katsoneensa joka ikiset teetanssit, jotka palvelukeskuksessa on suoratoistettu.

­–  Esiintyjä oli hyvä ja väliajalla saatiin kuohuviiniä.

Alkoholittoman kuohuvan lisäksi tarjolla oli ollut myös kettukarkkeja ja Omareita. Asukkaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä. Tekniikan avulla saatiin aikaiseksi onnistunut tapahtuma.

Myös teetansseihin paikan päällä osallistuva Niemi on hyväntuulinen. Hän riisuu neuleensa, kumartaa partnerilleen ja vie Korkiamäen tanssiin.

– Me ollaan täällä tutustuttu. Vaikka ei me pariskunta olla – ainakaan vielä.

 

Teksti ja kuva ANNE SOINTUNEN