Siirry sisältöön

Oopperan ja Baletin hallinto

Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa ohjaa Suomen kansallisooppera ja -baletti sr. Sääntöjen mukaan säätiön toimielimet ovat hallitus ja hallintoneuvosto sekä toimitusjohtaja, jota nimitetään pääjohtajaksi.

Kolmivuotisella toimikaudellaan hallitus vastaa säätiölain mukaisesti varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallintoneuvosto ylläpitää ja kehittää Kansallisoopperan ja -baletin yhteiskuntasuhteita, vahvistaa säätiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä valvoo säätiön hallintoa.

Hallituksen kokoonpano
Hallintoneuvoston kokoonpano

Säätiön säännöt (pdf)
Johtosääntö (pdf)

Vuosikertomus 2021

Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n vuosikertomus sekä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2021 ovat luettavissa alla olevista linkeistä.

Vuosikertomus (pdf)
Toimintakertomus ja tilinpäätös (pdf)

Oopperan ja Baletin johto

Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana toimii Gita Kadambi. Hänen tehtävinään ovat toiminnan ja hallinnon johtaminen, budjetin seuranta, hallitusyhteistyö sekä työntekijöiden rekrytointi ja palvelussuhdeasiat.

Oopperan taiteellinen johtaja on Lilli Paasikivi ja baletin taiteellinen johtaja Javier Torres.

Yhteiskunta tukee oopperaa ja balettia

Yhteiskunta tukee ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Kansallisoopperan ja -baletin toinen koronavuosi 2021 päättyi hienosti. Yleisö palasi takaisin esityksiin nopeasti sen jälkeen, kun toiminta voitiin jälleen elokuussa aloittaa. Esitystaukojen aikana panostettiin erityisesti ooppera- ja balettiesitysten suoratoistojen ja tallenteiden tarjoamiseen yleisölle Stage24-videopalvelussa.

Koronapandemian vuoksi esitystoiminta, ilmaistapahtumat sekä lapsille suunnattu toiminta olivat keskeytyksissä vaiheittaisten viranomaispäätösten perusteella vuoden alusta kevätkauden 2021 loppuun saakka. Syyskausi käynnistyi 20.8. katsomojen kapasiteettirajoituksin. Lokakuun alusta joulukuun lopulle oli käytössä koronapassi. Viranomaiset asettivat 28.12. esityskiellon, jonka seurauksena vuodenvaihteesta jouduttiin perumaan neljä loppuunmyytyä esitystä.

Kansallisoopperan ja -baletin varsinaisen toiminnan kokonaiskulut, sisältäen vuokrakulut, kasvoivat edellisvuodesta 3 prosenttia 66,0 miljoonaan euroon (63,8/2020). Toiminnan nettokulut valtiolta saatu vuokra-avustus huomioiden olivat 54,9 miljoonaa euroa (52,1/2020). Rahoituksesta 55,9 prosenttia (61,7/2020) katettiin valtion toiminta-avustuksella.

Omarahoituksen osuus kasvoi syyskauden erinomaisen lipunmyynnin sekä edellisvuodesta poikkeavien koronarajoitusten ja -avustusten ansiosta 15 prosenttiin (10,3/2020, 21,3/2019). Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 7,8 prosentilla kokonaisbudjetista, kävijämäärien mukaisessa suhteessa. Valtion avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraan kattoi rahoituksesta 16,2 prosenttia ja valtionosuus Balettioppilaitoksen toiminnasta 1,3 prosenttia.

Esitysten toteuttaminen vaatii paljon käsityötä – toimintakuluista 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Kävijöitä Oopperassa on vuosittain vajaat 300 000.

Tue ooppera- ja balettitaidetta

Oopperan ja Baletin Tukisäätiö

Oopperan ja baletin tukisäätiö sr. edistää suomalaista ooppera- ja balettitaidetta tukemalla valtakunnallista ooppera- ja balettitoimintaa. Säätiö muun muassa jakaa rahastoistaan oopperan ja baletin luoville ja esittäville taiteilijoille apurahoja kannustukseksi sekä stipendejä tunnustukseksi.