Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa ohjaa Suomen kansallisooppera ja -baletti sr. Sääntöjen mukaan säätiön toimielimet ovat hallitus ja hallintoneuvosto.
Kolmivuotisella toimikaudellaan hallitus vastaa säätiölain mukaisesti varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallintoneuvoston tehtävänä on säätiön hallinnon valvominen, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä yhteiskuntasuhteiden ylläpitäminen.
Vuonna 2017 teimme runsaasti yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti: vierailimme mm. Kööpenhaminassa ja Japanissa. Myös digitaalisten palveluidemme kehittäminen jatkui aktiivisesti, ja varainhankinnan toimintamuodot monipuolistuivat.
Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana toimii Gita Kadambi. Hänen tehtävinään ovat toiminnan ja hallinnon johtaminen, budjetin seuranta, hallitusyhteistyö sekä työntekijöiden rekrytointi ja palvelussuhdeasiat.
Oopperan taiteellinen johtaja on Lilli Paasikivi ja baletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve.
Yhteiskunta tukee ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Kansallisoopperan ja -baletin toimintakulut vuonna 2015 olivat 57,5 milj. euroa. Rahoituksesta 68 % tuli opetus- ja kulttuuriministeriön kautta veikkausvoittovaroista.
Omarahoituksen osuus oli 22,7 %. Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 9,3 %:lla kokonaisbudjetista, kävijämäärien mukaisessa suhteessa. Lisäksi valtiolta saatiin 14,3 milj. euron avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraa varten.
Esitysten toteuttaminen vaatii paljon käsityötä – toimintakuluista 78 % on henkilöstömenoja. Kävijöitä Oopperassa on vuosittain vajaat 300 000.
Oopperan ja baletin tukisäätiö sr. edistää suomalaista ooppera- ja balettitaidetta tukemalla valtakunnallista ooppera- ja balettitoimintaa. Säätiö muun muassa jakaa rahastoistaan oopperan ja baletin luoville ja esittäville taiteilijoille apurahoja kannustukseksi sekä stipendejä tunnustukseksi.