Siirry sisältöön

Ohjaaja Anna Kelon ajatuksia Reininkullasta

”Nibelungin sormus on yksi hienoimmista teoksista, jonka tiedän. Kiinnostuin siitä jo nuorena ja ensimmäinen Ring-muistikuvani on se, kun Patrice Chéreaun Bayreuthiin ohjaama Vuosituhannen Ring tuli televisiosta. Ryhdyin katsomaan Reininkultaa puolivahingossa, mutta pian teos piti minut täysin otteessaan ja minun oli pakko katsoa loputkin osat.

Sekä musiikki että tarina veivät minut mukanaan. Olin jo aiemmin nähnyt monia oopperoita, mutta tämä oli mullistava kokemus. Se on aivan käsittämättömän mielenkiintoinen ja mukaansatempaava tarina!

Wagner itse sanoi Reininkullan olevan musta komedia. Reininkullan satumaisuudessa piileekin sen haaste. Vaikka teoksessa on uhkaavia pohjavireitä, niin lähtökohtaisesti se on vasta alkua. Prologi, jossa koko saagan perusta luodaan ja eri teemat esitellään.

Jumalhahmoista olen halunnut tehdä selkeitä antiikinajan jumalia. He elävät syyntakeettomasti ja turhamaisesti ajattelematta seuraamuksia, koska niin on aina toimittu. Kun he sitten yhtäkkiä joutuvat kantamaan vastuun teoistaan, kaikki kaatuu. Ahneus astuu peliin, ja he huomaavat olevansa katastrofin äärellä.

Yhtä lailla länsimainen kulttuurimme on elänyt välinpitämättömästi, omahyväisesti ja turhamaisesti jo pitkän aikaa.

Elämme nyt kovin kaksijakoista ajanjaksoa: yhtäältä korostuu äärimmäinen individualismi, jossa ego on kenties tähdellisempi kuin koskaan. Toisaalta elämme uushenkisessä ajassa, jossa on trendikästä käydä joogassa ja harjoittaa meditaatiota. Itsestään huolehtiminen henkisellä tasolla ja kaiken ei-kosketeltavan materian olemassaolon tiedostettavuus ja hyväksyttävyys on kasvanut.

Erityisen mielenkiintoista on myös länsimaisen kulttuurin ja itämaisen filosofian vastakkainasettelu. Länsimaisissa uskonnoissa individualismin ja egon merkitys on suuri, kun taas itämaiset uskonnot korostavat ajatusta maailman sielusta ja luonnon kunnioittamisesta. Minulle oli selvää, etten voi tehdä Ringin kaltaista kertomusta ilman, että siinä olisi mukana henkisen kasvun tarina.

Wagnerin teosten hienous on siinä, että kaikki tarvittava löytyy musiikista itsestään. Partituuria tutkimalla löytyy alati kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Kaikki lähtee musiikista ja sen ehdoilla ohjaajana täytyy edetä; johtoaiheet ja teemat määrittävät sen, mitä näyttämöllä tapahtuu. Ring ei ole ohjaajan taidetta, vaan kokonaistaideteos.

En ole kuullut kenenkään sanovan: ”kävin katsomassa Ringin ja kadun sitä”. Katsomalla Ringin voi vain voittaa.

Ring on niin monivivahteinen, että siitä varmasti jää jotain kokijan käteen. Se, että meillä on Suomessa mahdollisuus tehdä näin mammuttimainen teos, on jo itseisarvo sinänsä. Elämys syntyykin kokonaisuudesta: meillä on upea kapellimestari, kotimaiset solistit ja koko tekijätiimi, joka tekee tuotantoa suurella sydämellä. Katsomalla Ringin voi vain voittaa.”

Teksti: PETRA RÖNKÄ

Ring-sarja nähdään Kansallisoopperassa kausilla 2019–2020 ja 2020–2021. 

Katso myös: Esa-Pekka Salonen puhuu Ringistä

Salonen-Esa-Pekka_photo-by-Minna-Hatinen_Finnish-National-Opera-and-Ballet_1600x900