Kun kuoro alkaa laulaa, musiikin voima on käsinkosketeltavaa. Kuoro on enemmän kuin yksittäisten laulajien joukko; se on yhteisö, jossa jäsenet tukevat toisiaan ja työskentelevät yhteisen päämäärän eteen. Vuonna 2025 Kansallisoopperan kuoro juhlii 80-vuotista taivaltaan.
Esittelyssä kansallisoopperan kuoro
Jokainen laulaja tuo esitykseen oman taitonsa ja persoonansa, ja yhdessä he luovat äänen, joka resonoi ympäri Oopperatalon katsomoa. Kuoro toimii usein tarinan kertojana. Sen kautta välittyvät draaman intensiivisimmät hetket, olipa kyseessä sitten ilon, surun, rakkauden tai vihan tunteet.
Kuoro on ollut mukana Kansallisoopperan esityksissä jo yli sadan vuoden ajan. Aluksi se koostui harrastajista, mutta vähitellen kuorotoiminta kehittyi ammattimaisemmaksi. Keväällä 1945 perustettiin Suomalaisen Oopperan Kuorolaulajayhdistys 33 laulajan voimin.
Tällä hetkellä Kansallisoopperassa on vakituisesti kiinnitettynä 53 oopperalaulajaa, jotka esiintyvät joko solistitehtävissä tai monipuolisesti solistisissa rooleissa sekä kuoron oopperalaulajina kaudesta ja ohjelmistosta riippuen. Suurin osa oopperalaulajista muodostaa Suomen kansallisoopperan kuoron, joka on Suomen ainoa päätoiminen ammattikuoro.
Kuoron kokoonpano vaihtelee tuotantokohtaisesti. Suurempaa kokoonpanoa vaativissa oopperoissa kuoroa täydennetään lisäkuoron riveistä. Oopperassa toimii myös noin 50 laulajan lapsikuoro. Kansallisoopperan kuoromestarit ovat Marge Mehilane ja Mauro Fabbri.
Syksyllä 1944 sota oli ohi ja oopperoita alettiin taas esittää. Maassa oli rauha, mutta kaikesta oli ankara pula. Vaikeista ajoista huolimatta tai ehkä juuri niiden vuoksi oopperakuoron organisaatiossa tapahtui merkittävä edistysaskel.
Kuoron laulajat kokoontuivat 4.4.1945 oopperatalossa. Mukana oli nyt peräti 33 ihmistä. Kun puheenjohtajaksi oli valittu Uolevi Lönnberg ja sihteeriksi Airi Paatso, oli aika kirjata merkittävä päätös: ”Päätettiin perustaa yhdistys nimeltä Suomalaisen Oopperan kuorolaulajayhdistys r.y.”