Skip to content

Aloittelijan opas oopperaan

Tämä täsmäopas kertoo, miten oopperan juonta seurataan, mikä on aaria ja miten valitaan sopiva teos ensikertalaiselle.

Mitä on ooppera?

Ooppera on alusta loppuun sävelletty juonellinen teos, joka esitetään näyttämöllä. Oopperassa on aina laulajia ja orkesteri sekä lavastus ja puvustus, jotka vievät esityksen maailmaan.

Useimmiten oopperat perustuvat olemassa oleviin tarinoihin, kirjoihin tai runoelmiin. Oopperoiden teksti tunnetaan nimellä libretto. Niiden teemoissa toistuu lähes aina rakkaus, petos ja kuolema. Traagisten tarinoiden lisäksi on myös kepeitä ja humoristisia oopperoita. Oopperan juoni voi olla pelkistetty kolmiodraama, kiemurainen ihmissuhdekaruselli, tai vaikka myytteihin ja riitteihin pohjautuva pohdiskelu ihmisyydestä. Juoneen voi aina tutustua etukäteen teoksen verkkosivuilta tai käsiohjelmasta. Yksi on varmaa: kun ollaan oopperassa, tunteet näkyvät ja kuuluvat. Hurmio, ilo, tuska, raivo ja kaipaus ovat oopperamusiikin perusta.

Vanhimmat oopperat ovat 1500-luvulta, uusia sävelletään jatkuvasti. Kaikkein tunnetuimmat oopperaklassikot ovat syntyneet 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun välillä, ja niistä tehdään aina uusia versioita. Kun vanha ooppera saa uuden ensi-illan, sen musiikki esitetään niin kuin se on alun perin sävelletty, mutta ohjaus, puvustus ja lavastus tulkitaan uudelleen. Vanha teos voidaan muokata esimerkiksi tulevaisuuden dystopiaksi tai alkuperäiseen 1800-luvun tyyliin. Monien aiheiden osalta maailma on muuttunut paljon 1800-luvun ajatuksista ja nykyään pohditaan paljon sitä, mitkä teokset ovat sopivia nykypäivän linssin läpi.

Koska musiikissa soivat teemat ja tunteet ovat ikiaikaisia, ne vetoavat yleisöön aikakaudesta riippumatta. Se on oopperaklassikoiden suosion salaisuus.

Elävää musiikkia ja tuttuja melodioita

Ooppera on livemusiikkia parhaimmillaan. Sitä soittaa monikymmenhenkinen orkesteri ja laulaa joukko solisteja sekä kuoro. Musiikkia johtaa kapellimestari. Suosituimpien oopperoiden melodiat ovat tarttuvia, joten niitä on käytetty usein vaikkapa mainoksissa. Tunnistat varmaankin Yön kuningattaren aarian, Nessun dorman ja Valkyyrioiden ratsastuksen.

Ooppera on laulajilleen erittäin vaativa laji. Ammattilaulajat kouluttavat ääntään vuosia, jotta sen kantaa suuren orkesterin yli ilman mikrofoneja.  

Laulajan esittämä rooli määrittyy äänialan mukaan. Korkeimmalle nouseva sopraano on monien oopperoiden sankaritar. Matalammat mezzosopraanot ja altot laulavat tyypillisesti äitien tai noitien rooleja, mutta toisaalta maailman suosituimman oopperan Carmen on mezzosopraano. Tenori on sankari, joka usein rakastuu sopraanoon ja laulaa korkealta ja kovaa. Basso jylisee kaikkein matalimmat äänet ja on monessa oopperassa joko roisto, pappi tai kuningas. Baritoni asettuu näiden kahden äänialan väliin ja on oopperoiden yleisin miesrooli. Voit tutustua äänialoihin hauskan videon parissa.

Oopperaesityksessä vaihtelevat eri laulunumerot. Aaria on yhden laulajan soolo, jossa roolihahmo usein paljastaa tunteensa yleisölle. On myös kahden laulajan duettoja tai useamman solistin ensemble-kohtauksia, joissa juoni etenee laulajien dialogin myötä. Sitten on vielä suuria kuorokohtauksia, joissa salin täyttää monikymmenhenkinen ammattilaulajien voima ja energia.

Satojen ammattilaisten työ

Monien oopperoiden lavasteet rakennetaan oopperataloissa itse. Verstailla työskentelee maalareita, puuseppiä ja metallityöntekijöitä. Puvut ommellaan puvustossa sellaisiksi, että niitä voi muokata sen mukaan, kuka tulee laulamaan roolia. Koska teoksia esitetään vuosien kuluessa uudelleen ja uudelleen, pukujen ja lavasteiden tulee olla kestäviä. Oopperataloissa elää vahva käsityöperinne: töissä on esimerkiksi suutareita, puuseppiä, hatuntekijä ja koruntekijä.

Kokonaisuuden viimeistelevät valaistuksen ja näyttämötekniikan ammattilaiset. Oopperaesityksen aikana kulissien takana töitä tekee kymmeniä ihmisiä, joita ei välttämättä näe lainkaan.

Ensimmäisen oopperan valinta

Miten sitten valita sopiva teos ensimmäiselle oopperavierailulle? Yksi hyvä vinkki on kurkata ohjelmiston klassikot. Ne ovat usein saaneet asemansa hyvästä syystä: klassikoksi muodostuvat teokset, jotka vetoavat yleisöön yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta ei ensimmäisen oopperakokemuksen ole pakko olla takuuvarma yleisöhitti. Joku aloittaa tunnin kestävästä nykyoopperasta, joku valitsee viiden tunnin spektaakkelin, ja silti palava rakkaus tähän upeaan taidemuotoon voi syttyä. Tärkeintä on suunnata katsomoon avoimin mielin ja sydämin.  

Yhdessä asiassa kannattaa olla tarkkana: oopperat ovat ohjelmistossa yllättävän lyhyen ajan, yleensä vain noin kuukauden. Esityksiä voi olla vain muutama. Napakka esitysperiodi johtuu siitä, että Oopperatalossa pyörii jatkuvasti useita eri esityksiä, joille täytyy varata näyttämöaikaa. Yleensä muutamaa viikkoa ennen kuin esitykset alkavat, lippuja on vielä hyvin saatavilla. Silloin on mahdollista napata parhaat (tai edullisimmat) paikat.

Ensikertalaisen tärpit kaudella 2023–2024

  • Ooppera

    Don Giovanni

    Päänäyttämö 29.9.2023 – 27.10.2023

  • Ooppera

    Madama Butterfly

    Päänäyttämö 2.11.2023 – 29.11.2023

  • Ooppera

    Jevgeni Onegin

    Päänäyttämö 9.2.2024 – 19.3.2024

Teksti TUIKE LEHKO
Kuvat HEIKKI TUULI, MIKKI KUNTTU, MIKKO RYHÄNEN