
Organisaatio
Oopperan ja Baletin hallinto
Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa ohjaa Suomen kansallisooppera ja -baletti sr. Sääntöjen mukaan säätiön toimielimet ovat hallitus ja hallintoneuvosto sekä toimitusjohtaja, jota nimitetään pääjohtajaksi.
Kolmivuotisella toimikaudellaan hallitus vastaa säätiölain mukaisesti varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallintoneuvosto ylläpitää ja kehittää Kansallisoopperan ja -baletin yhteiskuntasuhteita, vahvistaa säätiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä valvoo säätiön hallintoa.
Tutustu Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n säätiön sääntöihin (pdf, 58 kb) sekä johtosääntöön (pdf, 99,2 kb).
hallitus
Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallitus vastaa säätiön varojen käytöstä, johtajien nimityksistä, strategiasta ja ohjelmistopolitiikasta. Hallituksessa on 9 jäsentä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kolmivuotiselle toimikaudelle hallituksen puheenjohtajan ja 4 jäsentä. Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit nimeävät yhteensä 4 jäsentä. Lisäksi hallituksessa on 3 henkilöstön nimeämää edustajaa, joilla on läsnäolo ja -puheoikeus, muttei äänioikeutta äänestystilanteissa.
Kokoonpano hallintoneuvoston varsinaisen kokouksen päättymisestä 23.4.2025
varsinaiseen kokouksen päättymiseen huhtikuussa 2028
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät (5)
Hallitusammattilainen Kim Ignatius, puheenjohtaja
Kehitysjohtaja Riitta Björkenheim
Henkilöstöjohtaja Eija Hakakari
OTK Erkki Helaniemi
KTM, yrittäjä Heidi Hietala
Espoon kaupungin nimeämä (1)
Kansanedustaja Henrik Vuornos
Helsingin kaupungin nimeämä (2)
FM, kirjailija, toimittaja Minna Lindgren
Johtaja Tatu Rauhamäki
Vantaan kaupungin nimeämä (1)
FM Jukka Hako
Henkilökunnan valitsemat edustajat (3, läsnäolo- ja puheoikeus, ei äänivaltaa)
Oopperakuiskaaja Pasi Eskelinen
Erikoisrakenteiden tekninen suunnittelija Tuomo Järvimäki
Orkesterimuusikko Sami Koivukangas
Hallituksen esittelijä
Pääjohtaja Gita Kadambi
Hallituksen sihteeri
Pääjuristi Anita Prusila
hallintoneuvosto
Hallintoneuvosto ylläpitää ja kehittää Kansallisoopperan ja -baletin yhteiskuntasuhteita, vahvistaa säätiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä valvoo säätiön hallintoa. Hallintoneuvostossa on 17 varsinaista jäsentä. Jäsenet nimeävät opetus- ja kulttuuriministeriö sekä pääkaupunkiseudun kaupungit. Lisäksi hallintoneuvostossa on kolme Kansallisoopperan ja -baletin henkilöstön valitsemaa edustajaa (läsnäolo ja -puheoikeus, ei äänivaltaa).
Kokoonpano hallintoneuvoston varsinaisen kokouksen 23.4.2025 päättymisestä
varsinaiseen kokouksen päättymiseen huhtikuussa 2028.
Varsinaiset jäsenet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämät (8)
Kansanedustaja Ritva Elomaa (puheenjohtaja)
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja Inka Hopsu
Kansanedustaja Mai Kivelä
Kansanedustaja Hanna Kosonen
Kansanedustaja Milla Lahdenperä
Laulupedagogi Tiina Sinkkonen
Kansanedustaja Henrik Wickström
Espoon kaupungin nimeämät (1)
Henrik Haapajärvi
Helsingin kaupungin nimeämät (2)
Lastentarhanopettaja Hilkka Ahde
Pormestari Juhana Vartiainen
Kauniaisten kaupungin nimeämä (1)
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi
(kaupunginhallituksen toimikauden päättymiseen 31.5.2025 saakka)
Vantaan kaupungin nimeämät (2)
Johtaja Lauri Kaira
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Säde Tahvanainen
Henkilökunnan valitsemat edustajat (3)
(läsnäolo- ja puheoikeus, ei äänivaltaa)
Oopperalaulaja Juha Moisio
Näytäntötyöntekijä Mikko Toukola
Asiakaspalvelutyöntekijä Anu Varjonen
Hallintoneuvoston sihteerinä toimii pääjuristi Anita Prusila
johtoryhmä
yhteiskunta tukee oopperaa ja balettia
Yhteiskunta tukee ooppera- ja balettitaidetta, jotta jokaisella olisi mahdollisuus nauttia esityksistä. Vuosi 2023 oli Suomen kansallisoopperalle ja -baletille monella tapaa merkittävä. Vuoden kohokohta oli kotimaan areenakiertue viidellä paikkakunnalla toukokuussa. Esitystauon aikana talossa tehtiin suuri remontti, ja syksyllä juhlittiin useita eri tasavuosia työn merkeissä.
Kansallisoopperalla ja -baletilla oli vuoden 2023 aikana 1,7 miljoonaa yleisökontaktia. Lukuun sisältyvät esityksissä ja tapahtumissa kävijät, yleisötyön toimintaan osallistuneet, Oopperan ja Baletin suoratoistot ja tallenteet, muut Stage24-palvelun audiovisuaaliset sisällöt ja artikkelit sekä televisioinnit ja radioinnit. Maksullisten esitysten täyttöaste oli kaikki esityspaikat mukaan lukien 89% (89/2022).
Kansallisoopperan ja -baletin varsinaisen toiminnan kokonaiskulut, sisältäen vuokrakulut, kasvoivat edellisvuodesta 6 prosenttia 76,9 miljoonaan euroon (72,8/2022). Toiminnan nettokulut valtiolta saatu vuokra-avustus huomioiden olivat 64,8 miljoonaa euroa (60,6/2022). Rahoituksesta 52 prosenttia (57/2022) katettiin valtion lakisääteisellä rahoituksella, omatoimisen rahoituksen osuus oli 24 prosenttia (17/2022). Pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen tukivat toimintaa yhteensä 7 prosentilla kokonaisbudjetista, kävijämäärien mukaisessa suhteessa. Valtion avustus Senaatti-kiinteistöjen omistaman oopperatalon vuokraan kattoi rahoituksesta 16 prosenttia ja valtionosuus Balettioppilaitoksen toiminnasta 1 prosenttia.
Esitysten toteuttaminen vaatii paljon käsityötä – toimintakuluista 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Kävijöitä Oopperatalossa on vuosittain vajaat 300 000.
vuosikertomus 2024
Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:n vuosikertomus sekä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2024 ovat luettavissa alla olevista linkeistä.
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 (saavutettava, pdf)
Vuosikertomus 2024 (pdf, 13 mb)
Vuosikertomus 2023 (pdf, 10 mb)
Vuosikertomus 2022 (pdf, 5 mb)
Vuosikertomus 2021 (pdf, 5 mb)
Vuosikertomus 2020 (pdf, 6 mb)
Vuosikertomus 2019 (pdf, 6 mb)
Vuosikertomus 2018 (pdf, 5 mb)
Vuosikertomus 2017 (pdf, 4 mb)
Vuosikertomus 2016 (pdf, 4 mb)
Vuosikertomus 2015 (pdf, 4 mb)
Vuosikertomus 2014 (pdf, 5 mb)
Vuosikertomus 2013 (pdf, 12 mb)
Vuosikertomus 2012 (pdf, 5 mb)