La Bohème

Oopperat ovat lähes poikkeuksetta läpisävellettyjä. Se tarkoittaa sitä, että koko tarina ilmaistaan musiikin keinoin alusta loppuun. Musikaaleissa usein puhe ja laulu vuorottelevat. Puheteatterissa taas puhe on pääosassa ja musiikki voi toisinaan tukea näyttämöllä tapahtuvaa toimintaa. Selvitämme Giacomo Puccinin La Bohème -oopperan avulla, mitkä musiikilliset asiat tekevät oopperasta oopperan.

SYNOPSIS ELI LA BOHÈMEN TARINA LYHYKÄISYYDESSÄÄN

1. näytös

Tapahtuu Pariisissa ennen 1. maailmansotaa. Nuoret, boheemit ystävykset runoilija RODOLFO, maalari MARCELLO, muusikko SCHAUNARD ja filosofi COLLINE asuvat yhdessä vaatimattomassa ullakkohuoneessa. Rahat ovat lopussa ja on jouluaatto.  Muusikko Schaunard on onnistunut saamaan vähän rahaa, ja ystävykset päättävät lähteä kahvilaan juhlimaan. Vuokraisäntä BENOIT kyselee vuokrarästin perään ja ystävykset juottavat hänet humalaan päästäkseen pälkähästä. Kaverukset lähtevät kahvilaan ja Rodolfo jää vielä viimeistelemään artikkeliaan. Hän tapaa ensikertaa MIMIn, joka on tullut hakemaan tulta kynttiläänsä. Mimi ja Rodolfo rakastuvat ja liittyvät muiden joukkoon.

2. näytös

Aukiolla, ravintolan edessä on paljon väkeä juhlimassa jouluaattoa. Ystävykset puuhaavat kukin omia juttujaan. Rodolfo esittelee Mimin ystävilleen. Marcello huomaa rakkaansa MUSETTAn lähestyvän varakkaan herrasmiehen kanssa. Musetta kiusoittelee Marcelloa, mutta lopuksi rakastavaiset tekevät sovinnon. Illallisen päätteeksi Musetta ohjaa seurueen laskun hämmentyneelle varakkaalle herrasmiehelle.

3. näytös

On aikainen helmikuun aamu portin äärellä. Mimin terveys on huonontunut ja hän kertoo Marcellolle, että kenties olisi aika erota Rodolfosta. Rodolfo tulee ulos kahvilasta ja Mimi piiloutuu. Rodolfo kertoo Marcellolle, että hänen täytyy jättää Mimi koska heillä on kovia riitoja. Mimin piilo paljastuu ja rakastavaiset sopivat erosta. Musetta ja Marcello aloittavat riitelyn.

4. näytös

Ullakkohuone. Monta kuukautta on kulunut siitä, kun kaverukset ovat viimeksi tavanneet entisiä tyttöystäviään. Musetta astuu yllättäen sisään ja kertoo että Mimi on niin heikossa kunnossa, ettei pääse rappuja ylös. Mimi ja Rodolfo laulavat rakkaudestaan ja unelmoivat lämpimästä keväästä. Ystävät yrittävät kukin tavallaan kohentaa Mimin vointia myymällä vähäistä omaisuuttaan. Apu tulee liian myöhään ja Mimi kuolee. Rodolfo jää kaipaamaan Mimiään.

LAULAJAT

Oopperan laulajat voidaan jakaa ryhmiin äänialoittain. Ääniala määräytyy sen mukaan, millä korkeudella kunkin ääni parhaiten soi. Näiden äänialojen avulla säveltäjä varmistaa, että säveltämänsä musiikki on korkeutensa puolesta laulettavaa. Oopperalaulajien laulutekniikka on niin kehittynyt, etteivät he tarvitse mikrofoneja tullakseen kuulluksi laulaessaan orkesterin kanssa.

ÄÄNIALAT

Koloratuurisopraano: Korkein naisääni. Laulaa todella korkealta.

Sopraano: Korkea naisääni. Monissa oopperoissa joko tarinan päähenkilö tai yksi niistä (MIMI ja MUSETTA).

Mezzosopraano: Naisääni, joka sijoittuu sopraanon ja alton väliin. Myös poikalaulajat voivat olla mezzoja.

Altto: Matala naisääni.

Tenori: Korkea miesääni. Monissa teoksissa oopperan sankari (RODOLFO).

Baritoni: Toiseksi matalin miesääni (MARCELLO, SCHAUNARD).

Bassobaritoni: Baritoniakin matalampi miesääni.

Basso: Matalin miesääni. Laulaa todella matalalta (COLLINE, BENOIT)

KUORON OOPPERALAULAJAT

Iso joukko oopperalaulajia, monia kymmeniä laulajia. Ääni, joka kuorosta lähtee, voi olla mitä huikein elämys. Kuorossa oopperalaulajat laulavat yhtä aikaa oman äänialansa mukaisesti ja siksi laulettava materiaali onkin lähes poikkeuksetta moniäänistä. Kuoroa käytetään isoissa joukkokohtauksissa, joskus taas pienellä ensemblellä kommentoimassa tapahtumia. Kuoron oopperalaulajat voivat teoksesta riippuen toimia myös pienissä solistirooleissa. Kuoron voima teoksen yhteisönä voi tarinan kerronnassa olla mitä vahvin. Tämä joukko voi myös tarinasta riippuen tukea, musertaa, kannustaa, uhmata, rohkaista teoksen päähenkilöitä.

KAPELLIMESTARI

Kapellimestari on esitettävän teoksen ajan teoksen johtaja. Hän kommunikoi ilman puhetta, näyttää koko teoksen keston ajan käsillään sekä orkesterille että laulajille sen, miten teosta tulkitaan. Kapellimestari päättää, millä vauhdilla (tempo) ja minkälaisella äänen voimakkuudella (dynamiikka) kussakin kohdassa teoksen musiikkia esitetään. Orkesterin ja laulajien tehtävänä onkin seurata silmä tarkkana kapellimestarin liikkeitä. Ooppera alkaa vasta, kun kapellimestari nostaa kätensä ilmaan ja antaa orkesterille soittoluvan.

ORKESTERI

Iso joukko muusikoita, jotka toteuttavat sen, mitä kapellimestari käsillään näyttää ja mitä säveltäjä on nuotteihin kirjoittanut. Heitä on oopperan orkesterissa useita kymmeniä. Orkesterimuusikot soittavat jousella jousisoittimia, puhaltavat puupuhaltimia tai vaskisoittimia tai lyövät lyömäsoittimia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä pienempi soitin, sen korkeampi ääniala ja mitä suurempi soitin, sen matalampi ääniala. Orkesteri soittaa montussa, näyttämön edessä olevassa syvennyksessä. Teoksesta riippuen orkesterin muusikoita voi ajoittain nähdä myös näyttämöllä.

oopperan musiikillisia rakenteita:

Alkusoitto

Alkusoiton tarkoituksena on johdatella kuulija oopperan maailmaan.  Se voi sikermän kaltaisesti esitellä teoksessa myöhemmin kuultavia musiikillisia teemoja. Se tarjoaa teokselle musiikin kautta ajan, paikan ja tunnelman tulevasta, vaikka esirippu olisikin vielä kiinni. Alkusoitto voi kestää joitakin minuutteja, tai olla hyvinkin lyhyt, vain muutaman tahdin mittainen johdatus suoraan toimintaan kuten La Bohèmessa.

RESITATIIVI

Resitatiivi on puhelaulua. Resitatiivissa tarina kulkee vuorosanojen lailla eteenpäin. Resitatiivin voi kuulla yhden laulajan kertomana tai kahden tai useamman laulajan vuorolauluna. Resitatiivissa orkesterin musiikillinen rooli on pienimuotoista, lähinnä kommentoivaa säestystä. Resitatiivi voi johdattaa suurempiin laulukohtauksiin kuten aariaan tai duettoon tai tulla näiden jälkeen.

Tämä ooppera alkaa, kun Marcello maalaa taulua. Hän resitoi kuinka maalaamansa meritaulu saa hänet tuntemaan olonsa kylmäksi ja tunnottomaksi.

AARIA

Aaria on oopperan laulu yhdelle henkilölle. Siinä henkilö, usein resitatiivin jälkeen, pysähtyy tapahtumien äärelle ja kertoo omista tunteistaan ja ajatuksistaan. Aarian voi laulaa itselleen aivan kuin ajattelisi ääneen ja haluaisi selventää omia tuntemuksiaan.

Aarian voi myös osoittaa toiselle henkilölle tai ryhmälle esimerkiksi rakkauden tunnustuksena, puolustuksena tai, kuten tässä kohdassa, keinona esitellä itsensä niin kuin Mimi tekee Rodolfolle.

Arian melodiat toimivat myös sitä laulaneen henkilön tunnusmerkkinä, omina musiikillisina teemoinaan. Henkilön musiikillinen teema voi olla myöhemmin jossain kohtauksessa läsnä, vaikka henkilö ei itse olisikaan näyttämöllä. Siinä onkin yksi säveltäjien suosimista tehokeinoista tarinan kuljetuksessa.

DUETTO

Duetto on oopperan laulu kahdelle laulajalle. Duetossa laulajat pysähtyvät kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan toisilleen yhteisymmärryksessä, kilpailuhengessä tai vaikka riidoissa keskenään.

Ensitapaamisellaan Mimi ja Rodolfo tunnustavat toisilleen rakkautensa ja laulavat dueton.

Kuoro

Tässä kohtauksessa ollaan latinalaisissa kortteleissa. Kuoro luo tunnelman jouluaatosta ja vilkkaasta toritunnelmasta kahvilan edustalla.

Välisoitto

Välisoitto on musiikkia, jota orkesteri soittaa esimerkiksi kohtausten vaihtuessa (lavastuksia vaihdetaan esiripun takana) tai esityksen väliajan jälkeen, uuden näytöksen alkaessa. Jälleen kerran se luo tunnelman sille, mitä juuri tapahtui tai mitä tuleman pitää.

ENSEMBLE

Ensemble tarjoaa mahdollisuuden useille henkilöille laulaa omista ajatuksistaan ja tunteistaan yhtäaikaisesti.

Tässäkin esimerkissä säveltäjä hyödyntää roolihahmojen omia musiikillisia teemoja, kun rakastavaiset kinastelevat joulutorilla: Musetta laulaa ensiksi aarian, jossa kuvailee sitä, miten nauttii miesten katseista ja laulaa viettelevästi Marcelloa kiusoitellen. Muut paikalla olijat kommentoivat tapahtumaa laulaen. Marcello pysyttelee hiljaa ja kuuntelee, mutta lopuksi ei pysty enää vastustamaan Musettan viehätysvoimaa. Marcello tunnustaa laulaen rakkautensa Musettaan, eikä voi muuta kuin kietoutua Musettan pauloihin. Musettan melodiasta on tullut nyt myös Marcellon melodia.

1. Pohdi seuraavia kysymyksiä

• Ketkä voisivat olla nykyajan boheemeja?
• Miten he vaikuttavat yhteiskunnassa?
• Mitä he tekevät työkseen?
• Minkälainen asema heillä on yhteiskunnassa?
• Miten heihin suhtaudutaan?
• Minkälainen koulutus heillä voisi olla?
• Missä/miten he asuvat? Tunnistatko heitä omalla paikkakunnallasi?
• Onko heidän yhteiskunnallinen asemansa tai statuksensa erilainen tämän päivän maailmassa?

2. La Bohème kuvaa elämää Pariisissa 1800-luvulla ja tässä tulkinnassa erityisesti teatterin ajassa ennen 1. maailmansotaa. Oopperan ensi-illasta on jo yli 130 vuotta ja La Bohèmen tarinakin on melkein 170 vuotta vanha.

• Löytyykö teoksen tematiikasta aiheita, jotka ovat mielestäsi ajankohtaisia tänäkin päivänä?
• Onko mikään muuttunut?
• Voit pohtia mahdollisia teemoja paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisesti.

3. Oopperan lopussa nuoret taiteilijat ovat valmiita luopumaan ystävänsä vuoksi siitäkin vähästä omaisuudesta, mitä heillä on. Musetta antaa korvakorunsa myyntiin, jotta Mimille saadaan lämmin käsipuuhka ja Colline myy takkinsa lääkkeiden vuoksi.

• Miten arvioisit nykyihmisten halua auttaa toinen toistaan?
• Oletko huomannut tilanteita, joissa ihmiset toimivat pyyteettömästi?
• Mitä hyvää antaminen ja toisten auttaminen voisi tuoda antajalleen?
• Oletko sinä luopunut jostain kallisarvoisesta toisen hyväksi? Miltä se tuntui? Mitä siitä seurasi?

4. Yksi taiteen merkittävyydestä on siinä, että sen kautta voimme käsitellä ajattomia ja ajankohtaisia aiheita ja siten ottaa kantaa maailmalla tapahtuviin ilmiöihin.

• Minkälaisia aiheita sinun mielestäsi voisi käsitellä taiteen keinoin?
• Miten niitä voisi toteuttaa?
• Mistä aiheesta tai aihepiiristä sinä haluaisit kokea oopperaelämyksen?

TEKSTI JA TEHTÄVÄT TUULA JUKOLA-NUORTEVA