Kesäyön unelma on komedia rakkaudesta
William Shakespearen taianomainen näytelmä muuntuu baletiksi Jorma Elon koreografiassa. Hauska ja oivaltava teos on hurmannut niin katsojat kuin kriitikotkin. Lue artikkeli teoksen taustoista ja siitä, kuinka ajaton tarina käännetään baletin kielelle.
William Shakespearea (1564–1616) on nimitetty maailmankirjallisuuden suurimmaksi näytelmäkirjailijaksi. Hän kirjoitti 37 näytelmää ja loi niin komedian kuin tragediankin alalla mestariteoksia, jotka ovat olleet teattereiden vakio-ohjelmistoa jo yli 400 vuoden ajan.
Stratford-upon-Avonissa syntynyt Shakespeare lähti jo nuorena Lontooseen ja liittyi teatteriseurueeseen. Hän alkoi saada nopeasti mainetta sekä näyttelijänä että kirjoittajana ja kohosi viimeistään Romeolla ja Julialla (1595) aikansa teatteritaiteen huipulle. Muutaman vuoden kuluttua Shakespearen seurue sai esiintymispaikakseen kuuluisan Globe-teatterin Thamesin etelärannalla.
Shakespeare jatkoi merkkiteostensa sarjaa mm. näytelmillä Hamlet, Loppiaisaatto ja Kuten haluatte. Kuningatar Elisabethin jälkeen valtaistuimelle 1603 noussut Jaakko I otti Shakespearen ryhmän suojelukseensa. Tästä lähin se tunnettiin nimellä King’s Men. Tällä kaudella Shakespeare kirjoitti mm. Otellon, Macbethin ja Kuningas Learin.
Vuoden 1608 aikoihin Shakespeare vetäytyi näyttämöltä ja vietti loppuikänsä Stratfordissa. Hän kirjoitti vielä muutamia näytelmiä ja kokeili Myrskyssä uutta näytelmämuotoa, jossa traagiset tapahtumat saivat onnellisen lopun.
Shakespearea tanssin keinoin
Shakespearen tuotanto on tarjonnut koreografeille monia tarinoita jo runsaan 250 vuoden ajan, eli aina siitä lähtien, kun kertovia baletteja on ollut olemassa. Myös Suomen kansallisbaletilla on ollut ohjelmistossaan useita Shakespearen näytelmiin pohjautuvia baletteja, kuten mm. Romeo ja Julia, Kuinka äkäpussi kesytetään sekä Kesäyön unelma, josta on aiemmin esitetty Gray Veredonin (ensi-ilta 1985) ja Heinz Spoerlin (ensi-ilta 2000) versiot. Kansainvälisesti tunnettuja balettiversioita Kesäyön unelmasta ovat mm. George Balanchinen näkemys New York City Ballet’lle vuodelta 1962 ja John Neumeierin versio Hampurin baletille vuodelta 1977.
Shakespeare sijoitti komediansa tapahtumat antiikin Kreikkaan, taianomaiseen metsään, jossa ihmisten ja keijujen elämät punoutuvat toisiinsa ihmeellisellä tavalla. Tarinassa on lukuisia juonenkäänteitä ja rakastavaisten kiistoja.
Jorma Elo tarttui rohkeasti monipolviseen tarinaan ja loihti siitä ensimmäisen kokoillan balettinsa, josta hänet palkittiin tanssimaailman Oscariksikin nimetyllä Benois de la danse -palkinnolla vuonna 2011. ”Kesäyön unelma esittelee rakkauden eri vaiheita ja tunteiden kypsymistä pitkässä ihmissuhteessa. Mielestäni Keijujen valtakunta edustaa tietynlaista täydellisen rakkauden utopiaa, jossa kaikki voivat olla prinssejä ja prinsessoja. Teoksen muut hahmot edustavat puolestaan realistisempaa rakkauden kuvaa, johon sisältyy myös vaikeuksia ja ristiriitoja”, Elo pohtii.
Kun Wienin valtionoopperan baletin johtaja ehdotti, että Jorma Elo laatisi ryhmälle kokoillan baletin, oli teoksesta päättäminen helppoa. ”Mendelssohn Bartholdyn musiikki Kesäyön unelma -näytelmään on aina koskettanut minua emotionaalisesti. Laadin itse teoksen musiikillisen dramaturgian ja liitin mukaan muita itselleni läheisiä saman säveltäjän teoksia kuten kaksi viimeistä osaa hänen viulukonsertostaan.”
Koreografian alkuvaiheessa Elo katsoi lukuisia BBC:n toteuttamia versioita näytelmästä, sillä hän halusi nähdä eri hahmot elävinä olentoina, ei vain tekstinä kirjan sivuilla. Elokuvien avulla hän sai myös ideoita eri hahmojen liikkumiseen ja löysi tiettyjä symbolisia asentoja tai eleitä, joiden pohjalta lähti kehittämään kokonaisia tanssikohtauksia. ”Eri hahmot saivat näin oman elämänsä ja muotonsa. Koreografi tarvitsee vain pienen eleen, jonka varaan voi sitten rakentaa vaikka kokonaisen tanssin”, Elo kertoo.
Aina ajankohtainen tarina
Koreografia valmistui noin kolmessa kuukaudessa. Alkuun koreografi työskenteli itsekseen ja assistenttinsa Nancy Euverinkin kanssa etsien tiettyjä tyypillisiä liikkumisen tapoja tarinan eri hahmoille. Tätä työstämistä jatkettiin harjoitussalissa yhdessä tanssijoiden kanssa. ”Rakensin koko teoksen tiettyjen, selkeiden kiintopisteiden varaan. Näytelmässähän tapahtuu asioita samaan aikaan usealla eri tasolla. Henkilöt esitellään, heidän tarinansa jätetään kesken ja niihin palataan myöhemmin tauon jälkeen. Siksi on tärkeää, että eri hahmoilla on ominaispiirteensä ja henkilökohtainen liikkumistapansa, jotka auttavat katsojaa seuraamaan tapahtumien kulkua”, Elo kertoo.
Shakespearen nerokkuus on tehnyt Eloon suuren vaikutuksen. Hänen taitonsa ilmenee Elon mukaan mm. siinä, kuinka taitavasti hän kuljettaa eri tarinoita ja hahmoja rinnakkain, ja kuinka eri henkilöt yhteen liittävänä tekijänä toimii Oberonin palvelija, kujeileva haltija Puck, joka sukkuloi ketterästi eri tarinoiden ja henkilöiden välillä.
Koreografi työstää teostaan yhteistyössä Kansallisbaletin balettimestareiden ja tanssijoiden kanssa: ”Vaikka teos on jo aiemmin esitetty, en voi lopettaa luomistyötä kantaesitykseen, vaan haluan kehittää teoksiani jatkuvasti, juuri se tekee työstä myös itselleni kiinnostavan. Toki perusrakenne ja liikekieli pysyvät kutakuinkin samoina, mutta koreografiaa voi aina kehittää ja tehdä muutoksia.”
Teoksen visualisoijan Sandra Woodallin kanssa Elo on luonut taianomaisen ja kerroksellisen maailman, jossa on myös yhtymäkohtia Shakespearen näytelmän alkuperäiseen maailmaan, muinaiseen Kreikkaan, jonka savitöiden ornamentiikka ja meripihkan sävyt toistuvat lavaste-elementeissä. Tarinan edetessä siirrytään ihmisen sisimpään aina verenkiertoon, hermostoon ja neuronitasolle asti. Kaiken keskiössä on Titanian piilopaikka metsässä, joka onkin ihmissydän. Ja Shakespearen tarina on aina yhtä ajankohtainen: rakkausongelmat ja suhdekiemurat ovat ikuisia.
Teksti HEIDI ALMI
Kuvat ROOSA OKSAHARJU
Kesäyön unelma Suomen kansallisbaletissa 21.9.–15.10.2024. Lue lisää teoksesta.
