Don Quijote Suomen kansallisbaletissa
Don Quijote nähtiin ensimmäisen kerran Suomen kansallisbaletissa jo lähes sata vuotta sitten 1930. Useimmissa läntisen Euroopan maissa teos tuli ohjelmistoon vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Balettimestari George Gé tuo teoksen ohjelmistoon
Don Quijote sai ensi-iltansa Suomen kansallisbaletissa 1930, kun balettimestari George Gé toteutti oman versionsa vanhassa Oopperatalossa Bulevardilla. Pietarista kotoisin ollut Gé kokosi vanhassa kotikaupungissaan näkemistään baleteista omat versionsa käyttäen apunaan omia vanhoja muistikuviaan teoksista. Neuvostoliitossa teos oli tuohon aikaan vakituista ohjelmistoa, mutta läntisessä Euroopassa ja muualla maailmassa teos oli tunnettu lähinnä tanssija Anna Pavlovan kiertueversiosta, joka sai ensi-iltansa Lontoossa 1924 ja kiersi maailmaa niin Amerikkaa kuin Australiaakin myöten. Gén alkuperäinen versio palasi vielä ohjelmistoon muutamalla esityksellä 1932.
Keskellä toista maailmansotaa välirauhan aikana Gé toteutti tanssiburleskiksi luonnehditun uuden version Don Quijotesta Kansallisbaletille. Tällä kertaa musiikkina ei käytetty Ludwig Minkusin sävellystä, vaan musiikkina kuultiin kotimaisen säveltäjän Ernest Pingoudin musiikkia. Teos keskittyi nimiroolin ympärille eikä Kitriä ja Basiliota nähty näyttämöllä. Yksinäytöksinen versio oli osa viiden teoksen iltaa, jossa kuultiin Pingoudin musiikkia.
Pian sodan jälkeen 1948 ohjelmistossa nähtiin puolestaan ruotsinsaksalaisen Julian Algon koreografia Camachon häät, joka perustui Don Quijoten yhteen kohtaukseen. Teoksen musiikin oli säveltänyt ruotsalais-espanjalainen Olallo Morales.
Vuonna 1958 Kansallisbaletin ohjelmistoon saatiin jälleen George Gén yksinäytöksinen Don Quijote, tällä kertaa taas Ludwig Minkusin musiikkiin. Gén uudistama, yleisön suosion saanut versio pysyi ohjelmistossa kymmenen vuotta, ja se esitettiin myös Kansallisbaletin Latinalaisen Amerikan kiertueella vuonna 1968 yhteensä 36 kertaa.
Kansainvälisiä koreografivieraita
Seuraavana oli vuorossa vuosina 1970–1971 esitetty espanjalaisen Luisillon koko illan teos. Musiikkina kuultiin niin ikään espanjalaisen Federico Moreno Torroban keveitä ja lennokkaita kansannäytelmämäisiä säveliä, joita esitti orkesterin rinnalla Oopperan kuoro. Luisillon tarinassa mukana ei ollut lainkaan baletin perinteistä pääparia Kitriä ja Basiliota, vaan baletin tarina keskittyi Don Quijoten ja hänen apulaisensa Sancho Panzan ympärille.
Seuraavalla vuosikymmenellä oli jälleen aika palata Ludwig Minkusin musiikkiin ja perinteiseen Petipan rakentamaan tarinaan Kitristä ja Basiliosta, kun vuonna 1983 sai ensi-iltansa argentiinalaisen Roberto Trincheron versio Don Quijotesta. Trinchero toi kuitenkin juoneen mukaan myös romaanin muita tarinoita. Trincheron Don Quijoten kolmatta näytöstä esitettiin myös Kansallisbaletin Yhdysvaltain-kiertueella 1988.
Ranskalaisen Patrice Bartin versio Don Quijotesta sai ensiesityksensä Kansallisbaletissa vuonna 1995, kaksi vuotta Berliinin valtionoopperan ensi-illan jälkeen. Kansallisooppera ja -baletti olivat muuttaneet pari vuotta aiemmin uuteen Oopperataloon Töölönlahdelle, ja uusi versio voitiin toteuttaa huomattavasti aiempaa isommalle näyttämölle. Teoksen ohjelmistoon ottanut baletinjohtaja Jorma Uotinen oli myös itse mukana näyttämöllä ensi-illassa Don Quijoten roolissa.
Patrice Bartin Don Quijotesta tuli kestosuosikki, joka nähtiin myös televisiossa tammikuussa 1999. Tänä päivänä Bartin Don Quijote on Kansallisbaletin pitkäaikaisin tuotanto, ja se on esitetty 30 vuoden aikana yli sata kertaa.
Teksti JUSSI ILTANEN
Patrice Bartin Don Quijote on Kansallisbaletin ohjelmistossa 27.2.–28.3.2026.
Don Quijoten esiintyjät Kansallisbaletissa kautta aikain löytyvät Encore-palvelusta.
