Maaliskuussa 2022 ensi-iltansa saa Jorma Elon uutuusbaletti Sibelius, joka kertoo kansallissäveltäjämme tarinan tanssien. Teoksessa kuullaan Sibeliuksen tunnetuimpia sävellyksiä, jotka ovat rakkaita myös koreografi Jorma Elolle. Artikkelissa Elo kertoo uutuusteoksesta ja siitä, mitä Sibeliuksen musiikki hänelle merkitsee. Löydät myös listan teoksessa kuultavasta musiikista.
Voit katsoa Jorma Elon haastattelun myös videolta.
”Sibeliuksen musiikki on meillä suomalaisilla veressä, olemme kasvaneet siihen sisään”, aloittaa koreografi Jorma Elo, kun häneltä kysytään hänen suhteestaan Sibeliuksen musiikkiin. Ajatus uutuusbaletin teemasta syntyi kun Elo ja Kansallisbaletti pohtivat, mikä tarina sopisi baletin juhlavuoteen ja koskettaisi niin Eloa itseään kuin yleisöä Suomessa. Elo keksi, että Sibelius tarjoaisi teokselle tarinan ja suomalaisten rakkaus Sibeliuksen musiikkiin lisäisi mielenkiintoa ja syvyyttä balettiin.
Jo aikaisemmin Sibeliuksen musiikkiin koreografioita tehnyt Elo kävi uutta teosta varten läpi säveltäjän koko tuotannon löytääkseen musiikkia, joka tukisi teosta. Elon mukaan tutkimusmatka Sibeliuksen tuotantoon oli matka maailmaan, joka on hyvin tuttua. Useasta eri sävellyksestä kootut osat sitoutuvat baletissa hienosti yhdeksi kokonaisuudeksi, joka kuljettaa tarinaa. Käsikirjoitusta tukevat etenkin näytelmämusiikkisävellykset, joiden lisäksi mukana ovat Eloa itseään eniten koskettavat sävellykset.
Elon koko elämän tärkein teos on ollut Sibeliuksen viulukonsertto, johon hän on tehnyt myös yhden suosituimmista baleteistaan. ”En lakkaa ihmettelemästä, miten viulukonserton musiikki aina koskettaa ja vie mukanaan minut, yleisön ja tanssijat,” toteaa Elo. Myös viides sinfonia saa ihon kananlihalle ja Finlandia sen sijaan tuo aina kyyneleet silmiin: ”Se on musiikkia, joka koskettaa kaikkia suomalaisia, mutta erityisesti meitä, jotka olemme muuttaneet Suomesta pois.”
Ensimmäinen näytös
Metsänhaltija op. 15
Sinfonia nro 2, I osa
Pelléas & Mélisande, välisoitto
Scènes historiques II – Minnelaulu
Lemminkäinen palaa kotitienoille
Myrsky-sarja I, Myrsky
Pelléas & Mélisande, Pastoraali ja Puiston lähteellä
Belsazarin pidot: Nro 8
Jokamies
Scènes historiques II – Nostosillalla
Viulukonsertto, Finaali
Fragment III
Metsänhaltija
Kuningas Kristian II -sarja, Elegia
Toinen näytös
Scènes historiques I, All’overtura
Satu
Sinfonia nro 1, II osa
Sinfonia nro 5, finaali
Metsänhaltija
Myrsky-sarja I, Berceuse
Scènes historiques I – Festivo
Metsänhaltija
Finlandia
Pelléas & Mélisande, pianosovitus, Mélisanden kuolema
Myrsky-sarja I, Canon
Sinfonia nro 1, Finaali
Pelléas & Mélisande, Mélisanden kuolema
Sibelius-baletti perustuu klassiseen tarinabalettiformaattiin, johon Elo on tällä hetkellä rakastunut. Klassisen baletin liikekieltä rikotaan muutamissa kohtauksissa, joissa liikutaan Ainon ja Jeanin mielikuvituksessa. Näissä kohtauksissa liikekieli on täysin musiikin inspiroimaa.
Elo ei ollut aikaisemmin ollut tietoinen siitä, minkälainen Jeanin ja Ainon rakkaustarina oli. Hän halusi erityisesti baletin alussa tuoda selvästi esille Jeanin ja Ainon tulisen nuoren rakkauden, sillä se oli koreografin mukaan perusta sille, että heidän suhteensa kesti myös vaikeammat ajat.
”Teoksen minä on Jean, mutta teoksen sydän on Jeanin rakkaus Ainoon. Tavallaan teoksessa onkin kaksi minää, vaikka tarina kerrotaan Jeanin näkökulmasta. Näemme maailman ja heidän rakkautensa niin Jeanin kuin Ainon silmillä,” kertoo Elo.
”Teoksessa käydään läpi Jeanin luovuutta ja luovan ihmisen elämänkaarta ja sitä, miten luovuus on ajanut häntä eteenpäin. Hänen elämänkaarensa ei kuitenkaan olisi ollut mahdollinen ilman Ainon rakkautta, luovuutta ja ymmärrystä siitä, millaista on elää luovan taiteilijan kanssa. Ainon rakkaus mahdollisti Jeanin luovan prosessin. Heidän piti todella ymmärtää toisiaan, koska muuten he eivät olisi selvinneet hengissä,” Elo jatkaa.
Teksti NUUTTI HUHTILAINEN, MIINA MALKKI