Makuasioista ei voi kiistellä: joku tykkää Taikahuilusta, toinen Carmenista. Moni tunnistaa kaikkien korvamatojen ykkösen La donna è mobile, muttei tiedä sen olevan alun perin Giuseppe Verdin oopperasta Rigoletto. Oopperajärkäle Nibelungin sormus kerää poikkeuksetta katsomon kuin katsomon täyteen yleisöä, mutta massiivisen kokonsa takia sitä voidaan esittää yhdessä oopperatalossa keskimäärin 20 vuoden välein. 1800-luvulla maailman suosituimpana oopperana tunnettiin Trubaduuri. Osaisiko se kuuluisa Pihtiputaan mummo vuonna 2026 nimetä Trubaduurista yhtään laulunumeroa?

Yksi tapa mitata oopperoiden suosiota on vertailla niiden esitysmääriä. Mainiosta Operabase-tietokannasta löytyy tilasto 2000-luvun esitetyimmistä oopperoista ympäri maailman. Listan kolmen kärki vaihtelee jatkuvasti – niillä kaikilla on tämän artikkelin julkaisuhetkellä noin 25 000 esitystä ja eroa on vain muutamia kymmeniä esityksiä. Listan häntäpäässä olevilla teoksilla on niilläkin lähes 20 000 esitystä. Teokset ovat tuttuja myös Suomen kansallisoopperan ohjelmistosta yli 100 vuoden ajalta.

1. cARMEN

Georges Bizet’n (1838–1875) Carmen (1875) on täynnä tarttuvia ja sytyttäviä melodioita, joita on kopioitu mainoksiin, elokuviin ja populaarimusiikkiin lukemattomasti. Tunnistat varmaankin Toreadorin aarian tai Carmenin Habaneran.

Oopperan suosio pohjautuu tehokkaan musiikin ohella vetävään mustasukkaisuusdraamaan villin ja vapaan kiertolaisen Carmenin sekä kiltin ja tunnollisen poliisi Don Josén välillä. Tarinan taustalla on Prosper Meriméen (1803–1870) suosittu kertomus Carmen, joka ilmestyi vuonna 1845 maantieteellisessä aikakauskirjassa kuvaamaan romanikiertolaisten elämää.

Kansallisoopperassa Carmenia on esitetty vuodesta 1912 alkaen yli 505 kertaa eri tuotantoina.

2. Taikahuilu

W. A. Mozartin oopperassa Taikahuilu (1791) on yksi maailman tarttuvimmista melodioista, Yön kuningattaren virtuoottista taitoa vaativa aaria:

Mutta on teoksessa muitakin syitä suosioon, sillä mestarisäveltäjä Mozart vyörytti viimeiseen oopperaansa koko osaamisensa. Taikahuilu kertoo tarinan hyvän ja pahan kamppailusta. Peruskuvio pelastustehtävän saavasta sankarista ja hänen apulaisestaan on tuttu niin ikivanhoista saduista kuin nykyajan televisiosarjoistakin.

Kansallisoopperassa Taikahuilua on esitetty vuodesta 1921 yhteensä 270 kertaa.

3. lA tRAVIATA

Maailman yhden tunnetuimman oopperasäveltäjä Giuseppe Verdin kaikkein kuuluisin ooppera on La Traviata (1853). Se pohjautuu Alexander Dumas’n romaaniin Kamelianainen ja kertoo riipaisevasti kielletystä rakkaudesta. La Traviatasta harvoin nimetään vain yhtä tiettyä kuuluisaa aariaa tai tarttuvinta melodiapätkää. Oopperassa on toki niitä (kuten vaikkapa videon ”Libiamo”), mutta sen erikoisuutena myös runsaasti sävellettyä dialogia.

La Traviataa on esitetty Suomen kansallisoopperassa vuodesta 1924 alkaen yli 400 kertaa.

4. La bohème

Giacomo Puccininin La bohème (1896) kertoo nuorista köyhistä pariisilaistaiteilijoista. Joulun alla kohtaavat Rodolfo ja Mimì. Rakkaus roihahtaa, mutta lopulta kuolema voittaa. La bohèmessa tragedian takana ei ole juonitteluja, taisteluita tai murhia vaan köyhyys ja sairaus.

Oopperan taustalla on Henri Murgerin romaani Scènes de la vie de Bohème ja siitä tehty näytelmä. Tunteita suoraan kuvaavasta musiikista tunnetuin katkelma on Mimìn aaria ”O mio babbino caro”.

Kansallisoopperssa La bohèmea on esitetty vuodesta 1918 ja yhteensä 327 kertaa. Suosikki palaa ohjelmistoon seuraavaksi helmikuussa 2027.

5. Figaron häät

Suurin osa maailman suosituimmista oopperoista on kyyneleitä tarjoavia tragedioita, mutta W. A. Mozartin Figaron häät (1786) on komedia, joka saa nauramaan. Vain muutamaa vuotta ennen Ranskan suurta vallankumousta sävelletty yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välisiä valtasuhteita käsittelevä Figaron häät oli aikaansa edellä. Kiharaisessa ihmissuhdevyyhdissä toimintaa pyörittävät naiset, kun miehet jäävät toiminnan kohteiksi. Mestarillisesti soljuvan musiikin kenties tunnetuin melodia löytyy iskevästä alkusoitosta:

Kansallisoopperassa Figaron häitä on esitetty vuodesta 1922 alkaen yhteensä 383 kertaa. Seuraavan kerran komediasta nautitaan syksyllä 2026.

6. Tosca

Giacomo Puccinin Tosca (1900) on lähes reaaliajassa etenevä trilleri, jossa jännite kasvaa hetki hetkeltä. Ooppera perustuu Victorien Sardoun näytelmään vahvasta taiteilijattaresta Floria Toscasta, tämän rakastetusta Cavaradossista sekä pahuutta uhkuvasta poliisipäällikkö Scarpiasta. Rakkautta, vihaa, himoa ja surua vyöryvän musiikin runsaudensarvesta kuuluisimmiksi nousivat aariat ”Vissi d’arte” ja ”E lucevan le stelle”.

Suomen kansallisoopperassa Toscaa on esitetty vuodesta 1919 ja yhteensä 437 kertaa.

7. Madama Butterfly

Kaipuuta ja särkyvää sydäntä soiva Madama Butterfly (1904) oli säveltäjänsä Giacomo Puccinin oma suosikki. Tarinassa amerikkalainen upseeri Pinkerton ostaa Japanin-komennuksellaan itselleen väliaikaisen vaimon. Cio-Cio San kuitenkin rakastuu oikeasti ja jää odottamaan Pinkertonin paluuta surullisin seurauksin. Syntyaikansa hengen mukaisesti Madama Butterfly heijastaa Eurooppa-keskeistä ajattelua ja itäisten kulttuurien eksotisointia.

Puccini sisällytti sävellykseensä aitoja japanilaisia sävelmiä, mutta oopperassa kuullaan myös hänen kehittelemiään japanilaistyyppisiä melodioita, kuten kuuluisa hyminäkuoro:

Kansallisoopperassa Madama Butterfly on esitetty yhteensä 308 kertaa vuodesta 1920 alkaen.

8. Don Giovanni

Don Giovanni kertoo kyltymättömän viettelijän karusta kohtalosta. Mozart merkitsi Don Giovannin sävellysluetteloonsa koomisena opera buffana, mutta teoksessa on paljon tummia sävyjä ja vakaville oopperoille tyypillinen tragedia. Teoksessa uutta oli roolitus: oopperan keskeiset henkilöt ovat matalia bassoja, kun perinteisesti oopperoiden pääosia lauloivat tenorit. Oopperasta tunnetaan erityisesti numeroaaria ”Madamina, il catalogo e questo”.

Kansallisoopperassa Don Giovanni on esitetty vuodesta 1913 alkaen kaikkiaan 153 kertaa.

9. Sevillan parturi

Gioachino Rossinin (1792–1868) tunnetuin ooppera Sevillan Parturi sai ensiesityksensä vuonna 1816. Se on kuin esiosa 30 vuotta aiemmin ensiesityksensä saaneelle W. A. Mozartin Figaron häille. Koominen Sevillan parturi kertoo vauhdikkaan kolmiodraaman Figaron häissä esiintyvistä hahmoista.

Ooppera on kauttaaltaan korkealaatuista ja kekseliästä musiikkia, teoksessa on huumoria ja onnellinen loppu. Ja tietenkin yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista oopperalurituksista eli Figaron aaria.   

Kansallisoopperassa Sevillan parturia on esitetty vuodesta 1916 yhteensä 353 kertaa.

10. Rigoletto

Rigoletto (1851) on tragedia kirotusta hovinarrista, hänen tyttärestään ja tätä viettelevästä herttuasta. Giuseppe Verdin mestariteos perustuu Victor Hugon yhteiskuntakriittiseen näytelmään Le roi s’amuse,  joka oli aikanaan sensuurin kohteena, koska se esitti Ranskan kuninkaan irstailijana. Oopperassa juoni siirrettiin kuningashuoneesta herttuakuntaan Ranskassa tai Italiassa ja roolinimet sovellettiin sen mukaan, missä suosittua oopperaa esitettiin.

Rigoletton tunnetuin melodia on kaikkien korvamatojen ykkönen, La donna è mobile.

Rigolettoa on esitetty Kansallioopperassa vuodesta 1917 alkaen yhteensä 338 kertaa, ja tämän lisäksi teos on esitetty kolmesti vierailulla Edinburghin musiikkijuhlilla vuonna 1987.

Muista myös nämä

Kymmenen esitetyimmän oopperan listalla toistuu kolme säveltäjää: W. A. Mozart (1756–1791), Giuseppe Verdi (1813–1901) ja Giacomo Puccini (1858–1924). Heillä on ollut valtava merkitys oopperakirjallisuuden kehitykseen. Tuotteliaiden säveltäjien muutkin teokset kuuluvat oopperatalojen kantaohjelmistoon. Monista kaikkein tunnetuista oopperoista on Kansallisoopperassa sovitettu myös erityisesti lapsille suunnattuja Minioopperoita, joissa tutut tarinat ja melodiat mahtuvat puoleen tuntiin.

On kuitenkin mahdotonta puhua maailman suosituimmista oopperoista mainitsematta Richard Wagneria (1813–1883). Hänen pääteoksensa Nibelungin sormus on neljän oopperan kokonaisuus, joka vaatii niin suuren koneiston, ettei sitä voida esittää missään oopperatalossa kovinkaan usein. Suurtapaus koettiin Kansallisoopperassa viimeksi vuosina 2019–2024. Wagnerin muut tunnetut oopperat Lentävä hollantilainen, Tristan ja Isolde sekä Parsifal ovat monen oopperatalon kantaohjelmistoa.  

Suomen kansallisoopperan ohjelmistossa on joka vuosi oopperakirjallisuuden klassikoita. Tutustu ohjelmistoon tästä.

Teksti TUIKE LEHKO
Kuvat EMMA SUOMINEN