Kansallisbaletti vie Suomi-kuvaa maailmalle
Kansallisbaletin käännekohtia 7
Pian sotien jälkeen baletti suuntasi vierailuille myös ulkomaille. Ensimmäinen vierailu toteutettiin jo 1946 Tukholman kuninkaalliseen oopperaan ja Konserttitaloon. Ohjelmassa oli muun muassa Joutsenlampi, jota ei ollut koskaan aikaisemmin esitetty Ruotsissa kokonaan. Seuraavana vuonna suunnattiin pienemmällä ryhmällä Tanskaan ja Norjaan, ja kiertuetoiminta kiihtyi 1950-luvulla.
Suuntana manner-Eurooppa
Kesällä 1954 tanssijat suuntasivat ensivierailulle Espanjaan. Santanderin kansainvälisillä festivaaleilla ryhmä sai esiintyä torille rakennetulla ulkoilmanäyttämöllä jopa 5 000 hengen katsomolle, ja kiertue jatkui kolmelle muulle paikkakunnalle. Suomalaista ohjelmistoa edustivat Elsa Sylvesterssonin Satu Sibeliuksen musiikkiin sekä katkelmia useista muista kotimaisista baleteista.
Kesällä 1961 baletti suuntasi jälleen Espanjaan yhdeksälle paikkakunnalle. Kiertue-elämä kuumassa bussissa Espanjan kesässä ja jokailtaiset esitykset olivat raskaita, ja matkan aikana ryhmä kohtasi myös suru-uutisen, kun kiertueen kapellimestari Nisse Rinkama kuoli äkillisesti Cadizissa aivoverenvuotoon. Tanssijat jatkoivat urheasti kiertuetta, ja tanssija Seija Simosen puoliso Jorma Svanström johti seuraavan esityksen lähes kylmiltään. Kiertue jatkui Malagassa, jonne kapellimestariksi lensi Ulf Söderblom. Raskaista kokemuksista huolimatta kiertuetoiminta jatkui jo samana syksynä, kun suunnattiin neljään kaupunkiin Itä-Saksaan. Muita 1960-luvun vierailukohteita Euroopassa olivat esimerkiksi Budapest, Varsova, Pariisi ja joukko Sveitsin kaupunkeja.
Baletti kiertää Amerikassa
Kansallisbaletin historian mittavimmat kiertueet tehtiin Pohjois-Amerikkaan 1959 ja Latinalaiseen Amerikkaan 1968. Pohjois-Amerikan kolmen kuukauden mittaisella kiertueella 15 solistitanssijan ryhmä vieraili Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Kuubassa yhteensä peräti 64 esityksellä. Kiertueella päästiin esittämään myös suomalaista ohjelmistoa, sillä ohjelmassa oli muun muassa Ahti Sonnisen säveltämä Elsa Sylvesterssonin koreografia Ruususolmu ja Birgit Cullbergin Odysseuksessa kuultiin Einar Englundin musiikkia.
Latinalaisen Amerikan kiertue vei 11 kaupunkiin Meksikosta Buenos Airesiin. Esityksiä oli yhteensä 52 ja yleisöä arveltiin olleen noin 80 000 henkeä. Ohjelmistossa oli muun muassa Joutsenlampi, Don Quijote, Romeo ja Julia sekä Suite en blanc. Kaksi ja puoli kuukautta kestäneellä kiertueella oli mukana 45 tanssijan lisäksi muun muassa kapellimestarit Ulf Söderblom ja Leif Segerstam sekä puvustonhoitaja ja kolme lavastamon työntekijää. Tekniikan edustajat ja kapellimestari matkustivat aina etukäteen uuteen kaupunkiin valmistelemaan näyttämöä ja harjoittamaan paikallista orkesteria, kun muu väki seurasi perässä esitysten päätyttyä edellisellä paikkakunnalla.
Pitkä kiertue oli raskas niin tanssijoille kuin muullekin henkilökunnalle. Matkan jatkuessa yhä uusille paikkakunnille kaikki alkoivat odottaa kotiin pääsyä eikä erimielisyyksiltäkään vältytty. Esitysten ja harjoitusten lomassa tanssijoiden piti vierailla lukuisilla Suomen lähetystöjen järjestämillä vastaanotoilla. Kiertue kuitenkin kirkasti osaltaan Suomi-kuvaa kaukaisissa eteläisen Amerikan maissa, joissa ei Suomesta ollut aikaisemmin edes kuultu.
Vierailut vievät Eurooppaan, Amerikkaan ja Kaukoitään
Suurten Amerikan-kiertueiden jälkeen vierailut jatkuivat pienimuotoisempina ja epäsäännöllisempinä. Yksittäisiä vierailuja tehtiin etenkin Pohjoismaihin ja Itä-Eurooppaan. Vuonna 1985 Marjo Kuuselan ja Eero Ojasen baletti Seitsemän veljestä esitettiin kuudella paikkakunnalla Länsi-Saksassa ja Luxemburgissa, ja vuonna 1988 järjestettiin reilun kuukauden pituinen kiertue Yhdysvaltoihin Huonosti vartioidun tytön ja koosteohjelmiston kera. Kiinan Pekingissä vierailtiin 1990-luvulla kahdesti koosteohjelmalla.
Uudella vuosituhannella Kansallisbaletti on tehnyt muutamia mittavia vierailuita kokonaisten teosten kanssa. Merkittävä aloitus 2000-luvulle oli Gisellen vierailu Pariisin Châtelet-teatterissa seitsemällä esityksellä 2001. Osassa esityksistä pääroolissa nähtiin teoksen Kansallisbaletille toteuttanut ranskalainen tähtitanssija Sylvie Guillem itse. Tuhkimo vieraili Italian Cagliarissa seitsemällä esityksellä 2005, ja vuonna 2009 suunnattiin kahdelle vierailulle Kaukoitään, kun Lokki esitettiin Macaossa ja Anna Karenina Singaporessa. Keväällä 2013 Kansallisbaletti esitti Kevätuhri-baletin teoksen satavuotisjuhlissa Moskovan Bolšoissa.
Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 ohjelmassa oli kaksi merkittävää vierailua. Kenneth Greven koreografia Lumikuningatar H. C. Andersenin satuun vietiin tarinan alkulähteille Kööpenhaminaan, jossa myös Tanskan kuningatar Margareeta näki esityksen. Tokiossa ja Osakassa kahdeksan esityksen kiertueella nähtiin puolestaan japanilaisyleisöä innostanut Tove Janssonin tarinaan pohjautuva Muumipeikko ja taikurin hattu sekä koosteohjelmaa.
Teksti JUSSI ILTANEN
Kuvat SUOMEN KANSALLISOOPPERAN JA -BALETIN ARKISTO, ERIKA TURUNEN
Kirjallisuutta
Juhani Koivisto: Suurten tunteiden talo (WSOY 2011)
Eino S. Rahikainen (toim.): Suomen Kansallisoopperan baletti latinalaisessa Amerikassa 1968
Laakkonen ym. (toim.): Se alkoi joutsenesta. Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa (Karisto 2021)
Irma Vienola-Lindfors & Raoul af Hällström: Suomen Kansallisbaletti 1922–1972 (Fazer 1981)
Muita lähteitä:
Suomen kansallisoopperan ja -baletin arkisto
Katso Yle Areenassa
Suosittelemme
Suomalainen Ooppera saa balettiryhmän
Gé, Saxelin, Gé, Saxelin…
Rintamakiertueita ja suru-uutisia
Kesäkiertueilla balettia koko kansalle
Kansainvälisiä huippuja idästä ja lännestä
Balettimestarit vaihtuvat, Sylvestersson pysyy
Yksityisestä balettikoulusta ammatilliseksi oppilaitokseksi
