Suomen kansallisooppera on käynnistänyt Suomen Kulttuurirahaston tuella Sokeritehdas – Nykyoopperan näyttämö -ohjelman. Sen tarkoitus on edistää uusien oopperateosten kehitystä ja esittämistä, sekä tuoda oopperaa lähemmäksi omaa aikaamme ja paikkaamme.
Uusia lyhytoopperoita yhteistyössä
sokeritehdas
Nykyoopperan näyttämön tavoitteena on tuoda luovia tekijöitä yhteen tutkimaan, millaista nykyooppera voi tänä päivänä olla ja avata oopperataide moninaisille taiteellisille äänille. Vuosittain järjestettävän avoimen haun kautta valitut säveltäjät, kirjoittajat, ohjaajat ja muut taiteilijat työskentelevät pienryhmissä luoden uusia lyhyitä oopperoita.
Valitut taiteilijat työskentelevät ammattilaulajien, ammattimuusikoiden ja teatterintekijöiden kanssa. Sokeritehdas kannustaa heitä kokeilevaan ja luovaan työskentelyyn ja tuomaan uusia näkökulmia oopperaan.
Kullakin työskentelyjaksolla valmistetaan 15–20 minuutin mittainen teos, jotka saavat ensi-iltansa Oopperatalon Alminsalissa. Ensimmäiset ensi-illat nähdään syksyllä 2026.
Seuraava avoin haku on 1.2.2026-28.2.2026. Hakuohjeet julkaistaan tällä sivulla.
Keskiössä luova prosessi ja mentorointi
Nykyoopperan näyttämön tavoitteena on tuottaa vuosittain neljä uutta oopperaa, mutta sen ytimessä on osallistujien luovan prosessin tukeminen.
Ohjelmaan valitut taiteilijat pääsevät tutkimaan, kokeilemaan, opiskelemaan ja kehittämään nykyoopperaa, ja asiantuntijat mentoroivat osallistujia heidän luovalla matkallaan.
Ohjelman olennaisiin arvoihin kuuluvat monimuotoisuus ja inklusiivisuus, joiden myötä oopperaan halutaan tuoda uusia ääniä ja näkökulmia.
Yleisö pääsee kokemaan rajoja rikkovia ja yllättäviä uusia teoksia Suomen kansallisoopperan Alminsalissa. Ohjelma käynnistyi syksyllä 2025, ja ensimmäiset esitykset nähdään elokuussa 2026.
”Tämä ohjelma tunnustaa oopperan historian taidemuotona, jossa uusien teosten kehittäminen oli keskeinen osa sen yhteiskunnallista ja kulttuurista merkitystä.
Ooppera on aina syntynyt yhteistyössä: säveltäjät ja libretistit tunsivat teatterikontekstin, jossa heidän teoksensa esitettiin, ja taiteilijat, joille he kirjoittivat. Kaikki osapuolet osallistuivat aktiivisesti materiaalin kehittämiseen ja hiomiseen.”
–KANSALLISOOPPERAN TAITEELLINEN JOHTAJA THOMAS DE MALLET BURGESS
avoin haku 2026-2027
Avoin haku Sokeritehtaan toiselle kierrokselle on auki.
Etsimme taiteilijoita työskentelemään säveltäjän, kirjoittajan tai ohjaajan roolissa. Työskentely tapahtuu pienryhmissä, joiden tehtävänä on luoda uusia lyhyitä oopperoita. Kaikille ohjelmaan valituille osallistujille maksetaan rahallinen korvaus työstä. Työskentelykielemme on englanti, ja toivomme hakemukset englanniksi. Itse oopperat voivat olla millä kielellä tahansa.
Tarjoamme mahdollisuuden työskennellä ammattilaulajien, ammattimuusikoiden ja teatterintekijöiden kanssa – kokeilla, luoda uutta ja tuoda tuoreita näkökulmia oopperaan.
Aiempi kokemus oopperan tekemisestä ei ole välttämätöntä. Hakijana voit olla Suomessa asuva henkilö kansalaisuudesta riippumatta tai ulkomailla asuva Suomen kansalainen.
Vuosittain vaihtuva valintaraati tulee olemaan osittain kansainvälinen. Valintaraati julkaistaan myöhemmin.
Hakuohjeet
1. Motivaatiokirje (max. 2 A4) ja CV
Miksi haluat mukaan ja mikä innostaa sinua oopperan tekemisessä
Kuvaile työskentelytapaasi ja näkemystäsi nykyoopperasta
Lisää lyhyt esittely itsestäsi CV:n tueksi
2. Portfolio
Säveltäjät Liitä linkit kahteen teokseen, jotka tukevat hakemustasi. Toisen teoksista tulee sisältää lauluääni.
Kirjoittajat Lähetä kaksi kirjoitusnäytettä, jotka edustavat tämänhetkistä työskentelyäsi. Näytteet voivat olla esimerkiksi näytelmätekstejä, runoja tai muita tekstinäytteitä.
Ohjaajat Toimita 1–2 esimerkkiä ohjaustyöstäsi tai lyhyt showreel. Liitä mukaan noin 300 sanan kuvaus siitä, miten esimerkit kuvaavat työskentelyäsi ohjaajana.
Ohjelmaan osallistuminen sisältää paljon itsenäistä työskentelyä sekä viikonloppuja, jolloin kokoonnumme yhdessä työpajoihin.
Varmista, että pääset haastatteluun huhtikuussa viikoilla 16 ja 17, mikäli tulet valituksi haastatteluun. Jos tulet valituksi ohjelmaan, varmista että olet käytettävissä seuraavina työpajapäivinä:
7.–8.8.2026
10.–22.8.2026
29.–30.8.2026
5.–6.9.2026
3.–4.10.2026
17.–18.10.2026
14.–15.11.2026
12.–13.12.2026
9.–10.1.2027
6.–7.3.2027
sekä harjoitusjakso huhti–toukokuu 2027. Harjoitukset ja esitykset elokuussa 2027.
Lähetä hakemuksesi yhtenä PDF-tiedostona. Mahdolliset linkit työnäytteisiin tulee sisällyttää PDF:ään.
Sokeritehdas – Nykyoopperan näyttämö -ohjelmaan valittiin ensimmäiset 12 taiteilijaa lähes 300 hakijan joukosta
Hakemusten suuri määrä osoittaa, että Suomessa on lahjakkaita säveltäjiä, kirjoittajia, ohjaajia ja muita luovan alan tekijöitä, joita innostaa yhteistyö uudenlaisen oopperan luomiseksi.
Taiteilijoita kiinnostavat erityisesti yhteiskunnalliset teemat, jotka heijastavat tämänhetkisiä ajankohtaisia ilmiöitä ja rakenteellisia epäkohtia. Näihin kuuluvat muun muassa sukupuolten tasa-arvo ja feminismi, eri vähemmistöryhmien oikeudet ja näkyvyys, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, köyhyyden vaikutukset sekä paikalliset ja globaalit konfliktit. Taiteen kautta halutaan herättää keskustelua, lisätä tietoisuutta ja haastaa vallitsevia normeja.
Sokeritehtaan olennaisiin arvoihin kuuluvat monimuotoisuus ja inklusiivisuus, joiden myötä oopperaan tuodaan uusia ääniä ja näkökulmia. Ohjelmaan valittuja taiteilijoita on tukemassa kansainvälinen joukko ooppera-alan asiantuntijoita. Aiempi kokemus oopperan tekemisestä ei ollut vaatimus ohjelmaan hakemiselle.
Vuoden 2025–2026 taiteilijat ovat kirjoittaja Carmen Baltzar, ohjaaja Bálint Barcsai, säveltäjä Sid Hille, säveltäjä Miika Hyytiäinen, säveltäjä Eeva Kontu, ohjaaja Anna-Maria Lipponen, ohjaaja Sara Melleri, kirjoittaja Ilmari Nera, kirjoittaja Susi Siriya Orenius, ohjaaja Pelzi Piia Peltola, kirjoittaja Jenna Viro ja säveltäjä Stephen Webb.
Susi Siriya Orenius Kirjoittaja
Susi Siriya Orenius on Bangkokissa syntynyt, Helsingin seudulla kasvanut näytelmäkirjailija. Taiteessaan Orenius käsittelee kuolemaa, seksiä, aikaa, yliluonnollista, fantasiaa, luokkaa ja populäärikulttuuria. Orenius on työskennellyt monien teattereiden ja festivaalien kanssa Suomessa, kuten Teatteri Viiruksen, &-teatterin, Baltic Circlen ja Helsinki Biennaalin kanssa näytelmäkirjailijana ja esitysdramaturgina.
Saksassa syntynyt ja vuodesta 1994 Suomessa asunut Sid Hille on monipuolinen säveltäjä, pianisti ja esiintyjä. Hillen tyylillisesti monialaiseen tuotantoon kuuluu muun muassa orkesterimusiikkia, teoksia big bandille ja elokuvamusiikkia. Hille on muutenkin aktiivinen toimija, joka on järjestänyt erilaisia konserttisarjoja.
Carmen Baltzar (carmen) vietti lapsuutensa ja nuoruutensa eri kaupungeissa ympäri Suomea, ja kasvoi aikuiseksi Roomassa, Lontoossa, Glasgow’ssa ja Lissabonissa. Hän liikkuu tekstin, performanssin, elokuvan, valokuvan ja muiden taiteenmuotojen välillä lähtökohtanaan kehollisuus. Hänen työnsä lähestyy tietoisuutta, rakkauden ja vallan risteymiä, ajan muotoa ja maailmojen syntyä ja tuhoa.
Sara Melleri on helsinkiläinen näyttelijä, ohjaaja ja vaihtoehtoisen kabareen tekijä. Hän on näytellyt ja ohjannut useissa teattereissa ja elokuvissa. Teoksissaan, kuten Pop Slut, Father Fucker ja Betty Show hän leikittelee intiimiyden ja liioittelun rajoilla. Sara on kiinnostunut shownumeroista, metodinäyttelemisestä, luksuksen ja trashin rajapinnoista. Esitysten työryhmissä, ja kaiken pohjana, hän haluaa ajaa yhdenvertaisuutta ja moniäänisyyttä teatterissa ja sen ulkopuolella.
Anna-Maria Lipponen on ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja, joka asuu ja työskentelee sekä Suomessa että Sveitsissä, Zürichissä. Lipponen on valmistunut näyttelijäksi Tampereen Yliopiston Näyttelijäntyön laitokselta ja vuonna 2021 Lipponen aloitti ohjaajanopinnot Zürcher Hochschule der Künstessä Sveitsissä ja valmistui sieltä teatteritaiteen maisteriksi (MA Regie) 2025. Lipponen on luonut kansainvälistä uraa vuodesta 2018 Keski-Euroopassa ja Baltiassa.
Olen ohjaaja Budapestista, ja asun nykyään Helsingissä. Suoritin kandidaatin tutkinnon elokuvaohjauksessa Budapestin Teatteri- ja elokuvataideyliopistossa, ja viimeistelen parhaillani maisterin tutkintoa teatteriohjauksessa Taideyliopistossa Helsingissä. Taustani on varsin moni- tai poikkitaiteellinen: olin unkarilaisen riippumattoman teatteriryhmän jäsen ja toimin näyttelijänä, ohjaajana ja muusikkona monissa eri esityksissä.
Olen Miika Hyytiäinen, säveltäjä, tutkija ja esiintyjä. Musiikkiteatterissani kuuluu huumori ja intohimo ihmisääneen. Olen opiskellut ja tehnyt kokeellista musiikkiteatteria ympäri Eurooppaa ja löytänyt uusia ilmaisumuotoja yhdistämällä oopperaa, tieteellistä luentoa, performanssia, stand upia ja salaista ainesosaani.
Olen työskennellyt vuodesta 2005 musiikkiteatterin parissa kapellimestarina ja musiikkidramaturgina sekä viimeisen 10 vuoden ajan säveltäjänä. Vuonna 2023 kantaesitettiin ensimmäinen oopperasävellykseni: Armi – vahvan naisen muotokuva.
Olen omintakeinen käsikirjoittaja, jonka tavoitteena on kertoa ihmisläheisiä tarinoita pilke silmäkulmassa. Kirjoittajana olen räväkkä innostuja ja pragmaattinen suunnittelija samassa paketissa. Taiteellisessa työssä minulle keskeisintä on yhdessä ajattelu. Kirjoittamisen ei tule olla yksinäistä puurtamista, vaan sosiaalinen tapahtuma. Kun kerromme tarinaa, kerromme aina jotain itsestämme toisille.
Jenna Viro on kirjailija, jolle taidemuodon rajat ovat tutkittavia kysymyksiä, kategorisuus keino tehdä kimeeroja, ja hämmennys tarvittava liike ajatusten pyörittämiseen. Hän opiskelee kirjallisuudentutkimusta ja estetiikkaa Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen maisteriohjelmassa.
Olen säveltäjä ja poikkitaiteellinen taiteilija, joka luo surrealistisia esityksiä ja sävellyksiä, jotka syleilevät 2000-luvun outoa todellisuutta. Työni kumpuaa teknologian ruokkimasta nostalgiasta, digiajan välittömyydestä, melankoliasta ja huumorista. Queerina, pienituloisesta taustasta lähtöisin olevana amerikkalaisena ekspatriaattina, joka pakeni Suomeen, lähestyn taidettani humanistisesta näkökulmasta — tuoden esiin yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja sosiaalista vieraantumista.
Pelzi Piia Peltola tai P. Peltola on monipuolinen näyttämötaiteilija, jonka työkokemus ulottuu marginaalisesta esitystaiteesta suuriin Shakespearen sovituksiin. Peltolaa kiinnostaa taiteen aitouden tunne – olipa kyse esiintyjien ja yleisön välisen suhteen tekemisestä näkyväksi tai käsillä olevan teeman ollessa polttava yhteiskunnallinen kysymys. Peltola etsii esitysten tekemisen tarkoitusta ja pyrkii haastamaan itseään.
