Claude Debussyn Pelléas ja Mélisande oli aikansa käänteentekevä teos, hiljainen oopperavallankumous. Lue Juhani Koiviston kiinnostava ja kattava artikkeli oopperan musiikista ja synnystä.
Tosifaneille
Metsästä löytynyt Mélisande päätyy salaperäiseen linnaan Golaud’n vaimoksi, mutta rakkaus nuoreen Pelléasiin johtaa tragediaan. Tutustu oopperan librettoon!
1900-luvun merkkiteoksiin lukeutuvan Wozzeckin musiikki ei perustu perinteisiin duuri- ja mollisävellajeihin, vaan oopperan musiikki on suurimmilta osin atonaalista. Lue kiinnostava artikkeli Wozzeckin musiikista!
Harras munkki lähtee erämaasta käännyttämään paheellista kurtisaani Thaïsia. Mutta pystyykö munkki vastustamaan viettelyksen voimaa? Lue Thaïs-oopperan libretto!
Koreografi John Neumeier on vuosikymmenten aikana luonut suuren määrän visuaalisesti vaikuttavia balettiteoksia, jotka kertovat ihmisyyden eri puolista.
Meren ja jään kauneus ja armottomuus, niiden täytyy kuulua musiikissa. Samoin pienen ihmisen suhde häntä ympäröiviin luonnonvoimiin. Näistä ajatuksista alkoi säveltäjä, kapellimestari ja viulisti Jaakko Kuusiston sävellystyö, jonka tuloksena on uusi kotimainen ooppera Jää. Se pohjautuu Ulla-Lena Lundbergin menestysromaaniin. Lue lisää!
Carolyn Carlson kertoo ajatuksiaan teoksensa Pneuma synnystä.
Kansallisoopperan pitkäaikainen ylikapellimestari Ulf Söderblom (1930-2016) toimi Kansallisoopperassa kuudella vuosikymmenellä ja johti yli 1 500 esitystä. Söderblomin johdolla kantaesitettiin myös suomalaisen oopperan suuren nousun aloittaneet Ratsumies ja Viimeiset kiusaukset. Vuonna 2009 tehtyihin haastatteluihin perustuvissa muistelmissaan Ulf Söderblom kertoo urastaan alkaen opiskeluajoista sodanjälkeisessä Wienissä. Ennen julkaisemattomat muistelmat sisältävät ainutlaatuisen kiinnostavaa tietoa suomalaisesta oopperamaailmasta kerrottuna Ulf Söderblomin omalla äänellä.
Prinsessa Ruususella on pitkät perinteet Kansallisbaletissa, sillä teos sai Suomen ensi-iltansa jo vuonna 1928.