Ooppera, jossa soi luonnon voima
Meren ja jään kauneus ja armottomuus, niiden täytyy kuulua musiikissa. Samoin pienen ihmisen suhde häntä ympäröiviin luonnonvoimiin. Näistä ajatuksista alkoi säveltäjä, kapellimestari ja viulisti Jaakko Kuusiston sävellystyö, jonka tuloksena on uusi kotimainen ooppera Jää. Se pohjautuu Ulla-Lena Lundbergin menestysromaaniin.
Säveltäjä Jaakko Kuusisto kertoo kantaesitysoopperasta
Ulkosaaristossa asunut Kuusisto tuntee Jään olosuhteet, joissa ihmisen ja luonnon välinen konflikti korostuu. ”Muistan, miten vilpittömän innoissani olin lukiessani Jään ensi kertaa, teos kuvaa niin hyvin saariston maailmaa. Oopperatilaus olikin minulle erittäin mieluinen, ja partituuri syntyi vauhdilla. Vähemmän inspiroivan tarinan parissa valmista ei olisi tullut yhtä nopeasti”, Kuusisto kertoo.
Jään tarina kulkee onnellisesta odotuksen ajasta julmaan tragediaan. Ooppera kuvaa papin ja hänen perheensä elämää ulkosaaristossa. ”Tarinassa tapahtuu ulkoisesti vähän, mutta pinnan alla kytee suuri draama. Sellainen kertomus antaa säveltäjälle hirveästi mahdollisuuksia”, Kuusisto luonnehtii.
Yksi teoksen merkittäviä teemoja on raja tutun maailman ja tuonpuoleisen välillä. Jäihin aikanaan vajonneista ihmisistä tulee oppaita, jotka varoittavat eläviä meren vaaroista. Kuusisto halusi, että musiikissa kuuluu, kun tarinassa ylitetään maailmojen välinen raja. ”Toista ulottuvuutta kuvaavissa kohtauksissa on moderneja elementtejä. Ääntä prosessoidaan hieman ja välillä käytetään taustanauhaa, jolta kuuluu hyvin hiljaa mutta uhkaavasti tuulen viimaa. Ei pauhua, vaan vaanivaa jylyä.”
Kuusisto kuitenkin lupaa, että Jään musiikki noudattaa oopperakirjallisuuden perinteitä aarioineen, kuorokohtauksineen ja välisoittoineen. Papista kertovassa oopperassa kuullaan myös luonnollisesti paljon virsiä. Kansallisoopperan kuoro rooli on keskeinen. Tärkeitä ovat myös orkesterisoinnit, sillä ”orkesteri-friikiksi” tunnustautuva Kuusisto nautti erityisesti saadessaan säveltää suurelle kokoonpanolle.
Jään voimakkaimmiksi kohtauksiksi nousevat kuitenkin aariat. Tarinan toinen päähenkilö, papinrouva Mona laulaa lopussa aarian, johon Kuusiston mukaan kiteytyy teoksen ydin. ”Mona on kireä ja aikaansaava persoona, joka pystyy osoittamaan rakkautensa ja hellyytensä miehelleen vasta tämän kuoltua. Kohtaus on kirjassakin niin mieleenpainuva, että sävelsin sen heti ensimmäiseksi. Tuli tunne, että tällaisen aarian jälkeen ei oopperassa voi tapahtua enää mitään yhtä puhuttelevaa”, Kuusisto kertoo.
Jää saa ensi-iltansa Kansallisoopperassa 25.1.2019.
Teksti TUIKE LEHKO
Kuva PETRA TIIHONEN
Suosittelemme
Suomalaisen oopperan monet kasvot
Kuka kirjoitti menestysnäytelmän Pohjalaisia?
”Straussin musiikki paljastaa Salomen viattomuuden”
Phantom phacts
Uusia ääniä Kansallisoopperassa 2024
”Suurin inspiraationi lähde Ringissä on Wagnerin musiikki”
”Ring on yksi taiteen historian merkittävimpiä rakennelmia”
