Skip to content

Aloittelijan opas balettiin

Tämä täsmäopas kertoo perustiedot taiteenlajista baletti: miten balettiesitys etenee, mihin kaikkeen teoksissa voi kiinnittää huomiota sekä miten valita elämän ensimmäinen baletti.

Mitä on baletti?

Baletti on länsimaisen taidetanssin vanhin muoto. Se on esitys, jossa tarina kerrotaan tanssien, ilman sanoja. Baletti on kehittynyt erityisesti Ranskassa, Italiassa ja Venäjällä, ja sen kulta-aikaa oli 1800-luku, jolloin monet tämän päivän suosituimmat klassikkobaletit luotiin. Tanssilaji koostuu kurinalaisesta liikekielestä, jolla ilmaistaan suuria tunteita sekä teknistä taituruutta.

Balettiesitykseen kuuluu koreografian eli tanssiliikkeiden, muodostelmien ja kuvioiden lisäksi useimmiten orkesterin tulkitsema musiikki sekä lavasteet, puvut ja valaistus, jotka luovat teoksen maailman. Maailman tunnetuimpien balettien musiikki on niin tarttuvaa, että sen tunnistaa vaikkei olisi koskaan balettia nähnyt. Kuuntele vaikkapa näitä Joutsenlammen, Pähkinänsärkijän sekä Romeon ja Julian säveliä.

Klassikkobaleteista luodaan aina uusia versioita koreografiaa muunnellen ja visuaalisen maailman uusilla tulkinnoilla. Musiikki ja tarina pysyvät kuitenkin suurilta osin ennallaan. Baletit ovat lähes poikkeuksetta traagisia rakkaustarinoita. Monet niistä perustuvat olemassa oleviin kertomuksiin. On kuitenkin olemassa myös hilpeitä ja vauhdikkaita baletteja, joissa on onnellinen loppu. Myös uusia baletteja luodaan jatkuvasti.

Baletti tarkoittaa paitsi taiteenlajia, myös tanssiryhmää. Suomen kansallisbaletti on jo yli 100-vuotias instituutio, jonka ohjelmistoon kuuluu balettiklassikoiden ja tuoreiden balettiteosten lisäksi aina myös nykytanssia.

Miten baletin juonta seurataan?

Balettiklassikoiden juonen voi lukea joko käsiohjelmasta tai lyhennetyn version teoksen verkkosivulta. On myös baletteja ja nykytanssiteoksia, joissa ei ole juonta lainkaan tai joissa juoni on hyvin viitteellinen. Tällöin tarinan seuraamisen sijaan keskitytään liikkeeseen, tunnelmaan, visuaalisuuteen ja teoksen herättämiin ajatuksiin.

Vaikka suurimmassa osassa baletteja kerrotaan tarinaa, iso osa esitystä on tanssijoiden teknisen taituruuden esittely. Kun perinteisissä baleteissa tarinan pääpari tanssii tunteikkaan kaksintanssin (se tunnetaan nimellä pas de deux ja lausutaan padedöö), kohtaukseen kuuluu aina myös tanssijoiden soolot eli variaatiot. Yhteisen kaksintanssin jälkeen sankari tanssii oman soolonsa. Sen päättyessä hän ottaa vastaan aplodit, orkesteri jatkaa musiikkia ja sankaritar tanssii vuorostaan oman soolonsa. Soolojen perään tanssitaan vielä yhteinen coda-osuus, jossa tanssijat esittelevät kaikkein haastavimpia liikkeitä, kuten piruetteja. Codan ja aplodien jälkeen tarina taas jatkuu.

Soolojen ja kaksintanssien lisäksi baleteissa on aina joukkokohtauksia, jotka tanssii balettikuoro (tunnetaan nimellä corps de ballet, kavereiden kesken korps).

Joukkokohtauksissa voi olla eri maiden kansantansseista ammentavia karakteritansseja. Näiden äärellä on hyvä muistaa, että suuri osa klassisen baletin ohjelmistosta luotiin 1800-luvulla, jolloin ihmiset matkustivat paljon nykyistä vähemmän. Kaukokaipuuta muille maille villitsi muun muassa mielikuvitusmatkailu balettikatsomossa. Nykypäivänä alkuperäisteosten usein eksotisoimat vaikutteet eivät ole ongelmattomia, ja balettiryhmissä ratkotaan, miten vanhoja teoksia voidaan esittää kaikkia kunnioittavasti.  

Vaativia liikkeitä helposti ja kevyesti

Sanotaan tämä suoraan: kuka tahansa voi nauttia baletista, vaikka ei olisi koskaan nähnyt vilaustakaan kärki- eli varvastossusta.

Tanssissa toistuvat tietyt asennot ja liikkeet, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi piruetit, nostot, erilaiset ojennukset ja hypyt. Baletille leimallista on erityisesti naistanssijoiden varpaille nousu, mikä luo illuusion maan yläpuolella liitelevistä henkiolennoista (joita monissa 1800-luvun baleteissa sankarittaret olivatkin).

Olennaista ja lumoavaa on se, että äärimmäistä kehollista taituruutta vaativat liikkeet vaikuttavat tanssijoiden tekeminä vaivattomilta ja kevyiltä. Illusion mahdollistaa vuosien kova työ. Näyttämöllä loistavat tanssijat ovat harjoitelleet hetkeä varten koko ikänsä ja tanssivat seitsemän tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa.

Juonen ja tanssin lisäksi esityksessä voi kiinnittää huomiota vaikka musiikin ja tanssin yhteyteen tai käsityönä tehtyihin lavasteisiin ja pukuihin. Ihasteltavaa löytyy runsain mitoin. Teokset ovat satojen ammattilaisten yhteistyötä, josta katsomossa voi aavistaa vain osan. Esimerkiksi solistitanssijan valaisevan spottivalon takana on aina valaistustyöntekijä, joka istuu 12 metrin korkeudessa ja seuraa valolla tanssijaa.

Miten valita elämän ensimmäinen baletti?

On kaksi hyvää vaihtoehtoa sen mukaan, mistä tykkää. Valitsemalla ensimmäiseksi balettikokemukseksi klassikkobaletin saa kerralla täyden kattauksen siitä, miksi tätä taiteenlajia rakastetaan vuosisadasta toiseen.

Toinen hyvä vaihtoehto on useamman teoksen nykytanssi-ilta. Teoksissa ei välttämättä ole kertovaa juonta, vaan niiden ääressä voi vain istua ja ottaa vastaan herääviä tunteita ja ajatuksia. Varsinkin kolmen eri teoksen illassa saa samalla kertaa kokea useiden eri taitelijoiden taidetta.  

Ohjelmisto-sivullamme voit tutustua kauden baletti- ja nykytanssiesityksiin.

Ensikertalaisen tärpit kaudelle 2024-2025

  • Baletti

    Prinsessa Ruusunen

    Päänäyttämö 23.8.2024 – 7.2.2025

  • Baletti

    Saiturin joulu

    Päänäyttämö 30.11.2024 – 30.12.2024

  • Baletti

    T(r)anssi

    Päänäyttämö 11.4.2025 – 15.5.2025

Teksti TUIKE LEHKO
Kuvat ROOSA OKSAHARJU
, EMMA SUOMINEN