Tripla: World Wide Dance

Justin Peckin teos Heatscape on saanut inspiraationsa Miamin elämää sykkivistä, muraalien valtaamista Wynwoodin taidekortteleista. Teos tuo näyttämölle näyttäviä geometrisiä muotoja ja nuorta, romanttista energiaa.

Peckin nopeatempoinen koreografia ja kuvataiteilija Shepard Faireyn näyttävä katutaide antavat katsojalle monitasoisen kokemuksen. Teos herättää havainnoimaan niin liikettä, musiikkia, katutaidetta kuin tunteitakin. 17 tanssijan koreografia tulvii

energiaa, joka vapautuu yllättäen räjähtävistä liikkeistä ja monimutkaisten kuvioiden rakentumisesta ja purkautumisesta.

Teoksen musiikiksi Peck on valinnut 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneen tšekkiläisen säveltäjän Bohuslav Martinůn konserton pianolle ja orkesterille. Musiikki tuo esitykseen laajan kirjon erilaisia melodioita ja tunnelmia, joita Peck seuraa koreografiassaan tarkasti.

Justin Peck on työskennellyt koreografina vuodesta 2009, ja hän on ollut New York City

Ballet’n vakituinen koreografi vuodesta 2014. 35-vuotias Peck on nuoresta iästään huolimatta luonut jo yli 40 tanssiteosta, joita ovat esittäneet New York City Ballet’n lisäksi mm. Pariisin oopperan baletti, Hollannin kansallisbaletti, San Franciscon, Miami Cityn ja Houston baletit sekä Joffrey Ballet.

Mukaansatempaava Heatscape sai kantaesityksensä Miami City Ballet’ssa vuonna 2015, ja ensiesityksensä Euroopassa vuonna 2018 Dresdenin Semper Operin baletissa.

Fei Bon uuden teoksen inspiraationa ovat luonnossa elävät alkuperäiskansat ja niiden läheinen suhde maahan. Alkuperäiskansat luovat kiinnostavia kontrasteja ympäristöönsä. Vahva elämänhalu äärimmäisen kylmässä ilmastossa ja perinteiset, kirkkaanväriset vaatteet valkeaa lunta vasten ovat kuin pieniä liekkejä harmaan jään keskellä. Kun tämä energia kohtaa luonnon, syntyy maahan uutta elämää.

Fei Bo on aasialaisen nykytanssin nouseva nimi, jonka koreografiat ovat herättäneet huomiota niin Aasiassa kuin Euroopassakin. Teoksissaan hän yhdistää kiinalaisia perinteitä

ja itämaisia näkökulmia länsimaisiin taidemuotoihin, mikä luo kiinnostavaa vuoropuhelua eri taidemuotojen ja kulttuurien välille. Kansallisbaletissa kantaesityksensä saavassa teoksessa kiinalainen säveltäjä Alan Qin yhdistää mukaan myös saamelaisvaikutteista VILDÁN musiikkia, jota kuullaan duon paikan päällä esittämänä. Fei Bo ei halua vetää raja-aitoja erilaisten kulttuurien välille, vaan näkee tanssin fuusiona, joka nykypäivän globaalissa maailmassa voi ammentaa elementtejä erilaisista kulttuureista.

Fei Bon juuret ovat kiinalaisessa oopperaperheessä, ja hän opiskeli lapsena

perinteistä kiinalaista tanssia. Omien koreografioiden tekemisen hän aloitti 16-vuotiaana opiskellessaan nykytanssia Pekingin tanssiakatemiassa. Valmistuttuaan 2002 hän on työskennellyt Kiinan kansallisbaletin vakituisena koreografina.

Fei Bo on niittänyt kansainvälistä mainetta yhteistyössään mm. Akram Khanin ja Tamara Rojon kanssa. Hän voittanut monia koreografikilpailuja, mukaan lukien Helsingin kansainvälisen balettikilpailun koreografiapalkinnot 2005 ja 2012.

Akram Khanin tanssiteos Dust syntyi ensimmäisen maailmansodan muistoksi. Tanssi täynnä kipua ja voimaa, jyskyttävä musiikki ja tunnelman luova valaistus vievät katsojan mukanaan kotirintamalle heti teoksen alusta.

Khan keskittyy teoksessaan kotirintaman ammustehtaalla työskennelleisiin naisiin. He joutuivat luovuttamaan isänsä, puolisonsa ja poikansa rintamalle tietäen samalla

valmistavansa aseita, jotka koituivat toisten isien, puolisoiden ja poikien kohtaloksi.

Teoksen lähtökohtana oli säveltäjä Jocelyn Pookin löytämä sotilaan haastattelu ja laulu, jotka on äänitetty sodan aikana. Hauras ja koskettava nauhoitus tehtiin vain muutamaa viikkoa ennen sotilaan kuolemaa. Äänite päätyi mukaan myös teoksen äänimaailmaan.