Skip to content

Läheisyyskoreografi on mukana luomassa turvallista työympäristöä

Vuonna 2022 ensi-iltaan tulleen Salomen sensitiivisten kohtausten apuna oli läheisyyskoreografi Pia Rickman. Kyseinen työnkuva on yleistymässä teatteri-, tanssi- ja oopperamaailmassa. Artikkelissamme Pia kertoo työstään ja roolistaan Salomessa.

Mitä läheisyyskoreografi tekee ja millainen on ammatin historia?

Läheisyyskoreografi työskentelee tuotannon ja esiintyjien apuna kohtauksissa, jotka sisältävät mm. alastomuutta, simuloitua seksiä tai muuta läheisyyttä vaativaa toimintaa. Taistelukoreografin tavoin läheisyyskoreografi auttaa ohjaajaa kohtausten dramaturgian luomisessa ja huolehtii näyttelijöiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Yhteistyön on tarkoitus mahdollistaa turvallinen työympäristö kaikille, myös tekniselle henkilökunnalle.

Ensimmäiset tv-tuotannot, joihin läheisyyskoreografi palkattiin, olivat sarjat The Deuce (Alicia Rodis) Yhdysvalloissa ja Sex Education (Ita O’Brien) Isossa-Britanniassa vuonna 2018. Isoista teatterituotannoista ensimmäiset läheisyyskoreografin kanssa tehdyt produktiot olivat Frankie & Johnny (Claire Warden) New Yorkin Broadwaylla ja Kauppamatkustajan kuolema (Yarit Dor) Lontoon West Endissä vuonna 2019. Ammatilla on kuitenkin teattereissa muutaman vuoden pidempi historia.

Tutkimusta aiheesta oli tehty jo kymmenen vuotta, mutta #MeToo-liikkeen myötä rakenteellisen muutoksen tarve tuli näkyväksi. Englanniksi nimike on Intimacy Coordinator (elokuva/ TV) ja Intimacy Choreographer / Director (esittävä taide), mutta käytän suomeksi termiä ’läheisyyskoreografi’ riippumatta mediasta.

”Salome on Suomen kansallisoopperan ja -baletin pilottihanke suostumus- ja läheisyyskoulutuksen osalta. Olen iloinen, jos voin auttaa esiintyjiä ja työryhmää tunnistamaan ja keskustelemaan haavoittuvuustekijöistä yleisellä tasolla sekä mahdollistamaan taiteellisen työn intiimikohtauksissa oman kehon ja mielen rajoja kunnioittaen.”

Millainen on läheisyyskoreografin rooli Salomessa?

Salome on Suomen kansallisoopperan ja -baletin pilottihanke suostumus- ja läheisyyskoulutuksen osalta. Olen iloinen, jos voin auttaa esiintyjiä ja työryhmää tunnistamaan ja keskustelemaan haavoittuvuustekijöistä yleisellä tasolla sekä mahdollistamaan taiteellisen työn intiimikohtauksissa oman kehon ja mielen rajoja kunnioittaen.

Kun työympäristö on turvallinen, pääsemme pureutumaan syvemmälle teemoihin, joita ooppera käsittelee. Läheisyyskohtaukset saavat näin entistäkin tarkemman muodon. Salomen läheisyyskonsultoinnin avulla on ensisijaisesti tarkoitus avata keskustelu turvallisista työtavoista läheisyyskohtauksissa. Laajemmin katsottuna on kuitenkin kyse yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja siitä, millaisia tarinoita kerromme, miten ja miksi.

Ooppera käsittelee usein rankkojakin aiheita kuten valtaa, intohimoa, kärsimystä ja kuolemaa. Kohtaukset voivat sisältää suudelmia, rakastelua ja fyysistä läheisyyttä – tai ne voivat olla väkivaltaisia kohtauksia, joissa on taisteluja, seksuaalista väkivaltaa tai vallan väärinkäyttöä. Esiintyjät ja työryhmä käsittelevät teoksen sisältöä omista työnkuvistaan ja lähtökohdistaan, mutta aiemmin ei ole juuri kiinnitetty huomiota siihen, että tekijöiden kokemus läheisyydestä on yksilöllinen.

Läheisyyskohtauksia on saatettu aiemmin tehdä vähällä harjoittelulla tai improvisoiden, jolloin esiintyjät ovat saattaneet käyttää materiaalina omaa kokemustaan. Läheisyyskoreografi auttaa muun muassa erottamaan yksityisen ja työroolin koreografioimalla nuo yksittäiset hetket. Tarkoitus on varmistaa, että turvallisuus ei jää vain yksilön vastuulle.

Vaikka ohjaustilanteet olisivat keskustelevia ja huomioonottavia, sensitiivisten sisältöjen toteutukseen ei ole aikaisemmin ollut selkeää toimintatapaa. Taiteen varjolla on saatettu edellyttää taiteilijoilta asioita ilman keskustelua siitä, missä ovat kunkin esiintyjän rajat. Esillä on myös ollut myös taiteilijan itse omaksuttu tapa olla kuuntelematta omia rajoja aiheen, kohtauksen sisällön tai kosketuksen ja alastomuuden osalta olettaen sen kuuluvan työhön.

Selkeän ja turvallisen rakenteen luominen läheisyyskohtausten harjoittelua ja lavalla esiintymistä varten on ollut pilottivaiheen tärkein osuus. Rakenteen luomisessa olennaisessa roolissa ovat kaikki ne kymmenet tai sadat ihmiset, jotka ovat suoraan tai välillisesti mukana tuotannossa.

Millaisissa tuotannoissa olet aiemmin ollut mukana?

Salome on ensimmäinen oopperateos, jossa olen mukana. Teen pääasiassa töitä elokuva- ja tv-draamatuotannoissa. Suomessa ensimmäinen yhteistyöni elokuvatuotannossa läheisyyskoreografina oli Zaida Bergrothin ohjaama ja Helsinki-filmin tuottama Tove-elokuva 2020. Muita yhteistöitä kotimaisissa elokuvissa ovat olleet esimerkiksi Rikinkeltainen taivas ja keväällä 2022 ensi-iltansa saava Tytöt tytöt tytöt. Läheisyyskoreografien käyttö on pikkuhiljaa yleistymässä myös teatteri-, tanssi- ja oopperamaailmassa. Lisäksi työhöni kuuluu opetusta, koulutusta ja vierailuja keskustelutilaisuuksissa.

Teen töitä myös alan koulujen kanssa: esimerkiksi viime vuonna pilotoitiin läheisyyskoulutus osaksi näyttelijä- ja ohjaajakoulutusta (MA) ELO/Aalto-yliopiston ja Teatterikorkeakoulun välillä. Avaan samantyyppistä dialogia koulutusten välillä yliopistoissa Isossa-Britanniassa, jossa asun ja työskentelen pääsääntöisesti.

”Vaikka ohjaustilanteet olisivat keskustelevia ja huomioonottavia, sensitiivisten sisältöjen toteutukseen ei ole aikaisemmin ollut selkeää toimintatapaa. Taiteen varjolla on saatettu edellyttää taiteilijoilta asioita ilman keskustelua siitä, missä ovat kunkin esiintyjän rajat.”

Läheisyyskoreografia on käytetty jo jonkin aikaa elokuvissa. Mitä eroja tai yhtäläisyyksiä elokuva- ja oopperatuotannoissa läheisyysnäkökulmasta on?

Yksi merkittävistä eroista lava- ja kameratyössä on tietysti yleisön osuus. Oopperassa tai teatterissa yleisö näkee esiintyjät todellisina ja samanaikaisesti useista kulmista, toisin kuin elokuvissa, joissa näyttelijöitä katsellaan kameran välityksellä ja tarinaa kerrotaan kuvaleikkauksen keinoin. Niinpä koreografian on lavatyöskentelyssä oltava turvallinen ja toimiva niin sanotusti laajassa kuvassa. Koreografian tulee olla myös toistettavissa eri tavoin kuin elokuva ja tv-tuotannoissa, joissa toistoja yhden kohtauksen osalta tulee kuvien ja ottojen takia useita – mutta kun kohtaus on purkissa, se on valmis. Lavatyöskentelyssä puolestaan kohtaus toistetaan esityskaudella useina iltoina ja saatetaan herättää henkiin vielä uudestaan joskus myöhemmin. Tästä johtuen on tärkeää, että apulaisohjaaja tai näyttämöpäällikkö ovat varmistamassa esiintyjien läheisyysharjoitusta ja koreografian jatkuvuutta esityskaudella.

Oopperassa kiinnitetään tietysti paljon huomiota musiikin ja laulun ammattitaitoon, lavastukseen, pukuihin ja tanssin koreografiaan. Jotta inhimilliset hetket lavalla olisivat tehokkaita, on rakennettava keinoja, joiden avulla myös pidetään huolta näitä hetkiä tulkitsevista taiteilijoista.

Millainen koulutus sinulla on?

Olen koulutukseltani ohjaaja ja näyttelijäntyön opettaja. Ennen näyttelijäntyön valmennusta ja opetusta tein pitkään töitä elokuva- ja TV-draaman tuotantotehtävissä apulaisohjaajana ja tuotantopäällikkönä. Läheisyyskoreografin koulutukseen liittyy työturvallisuus- ja suostumuskoulutusta varsinaisen koreografioimisen ja tekniikoiden lisäksi.

Olen ollut mukana perustamassa Euroopan laajuista läheisyyskoreografien kiltaa, jonka tarkoituksena on tiedon lisääminen, parhaiden työtapojen ja pätevyyden standardoiminen sekä jäsenistön osaamisen edistäminen ja/tai ylläpito. Jatkuva ja vertaisoppiminen on erityisen tärkeää, kun puhutaan oman kokemuksen päälle rakentuvasta ammattitaidon kehittämisestä. Lisäksi olen ollut mukana perustamassa Nordic Intimacy Coordinators -yritystä vastaamaan alan Pohjoismaiden tarpeeseen.

Lue lisää Piasta hänen nettisivuiltaan: piarickman.com
Lisätietoa läheisyyskoreografien Euroopan killasta: theintimacyguild.com
Lisätietoa Nordic Intimacy Coordinators -yrityksestä: nordicintimacy.com

Haastattelu PETRA RÖNKÄ
Kuvat HEIKKI TUULI
Pia Rickmanin kuva EARTHY PHOTOGRAPHY 

Lue lisää Salomesta.