Siirry sisältöön

Wozzeck perustuu tositapahtumiin

”Rekryytti Johan Wutzig, Saxen, ikä 29 vuotta, pituus 5 jalkaa ja 7 tuumaa, uskonto luterilainen, ammatti peruukintekijä.” Ruotsin armeijan asiapapereissa joulukuulta 1809 on säilynyt tällaisia tietoja sotamiehestä, joka palveli värvättynä kapteeni Stierneroosin komppaniassa. Tuolloin hän oli vain yksi sotamies muiden joukossa. 15 vuotta myöhemmin hänestä oli tullut kuuluisa, ja hän veti koko Leipzigin torin täyteen väkeä.

Woyzeck joutui ruotsalaisten vangiksi ja värväytyi Ruotsin armeijaan.

Wozzeck
Kansallisoopperassa nähdään Wozzeck keväällä 2019 Sir David McVicarin ohjauksena. Wozzeckin roolissa Olafur Sigurdarson, kapteenina Hubert Francis.

Johan Wutzig eli Johann Christian Woyzeck oli syntynyt 1780 Leipzigissa peruukintekijän perheeseen, menettänyt jo lapsena vanhempansa ja mennyt peruukkimestareiden oppipojaksi. Epäsäännöllisten elintapojensa ja alkoholisminsa vuoksi Woyzeck ei pystynyt elättämään itseään peruukintekijänä ja parturina vaan kirjoittautui 1807 armeijaan.

Hän joutui ruotsalaisten vangiksi ja värväytyi Ruotsin armeijaan. Sen mukana hän oli ainakin Tukholmassa ja Ahvenanmaalla ennen kuin päätyi Stralsundiin. Siellä Woyzeckilla oli naissuhde ja myös avioton lapsi.

Erottuaan armeijasta 1818 Johan Woyzeck palasi Leipzigiin. Hän toimi erilaisissa ammateissa ja oli ajoittain vailla työtä ja asuntoa. Lopulta hän hakeutui kaupunginsotilaaksi. Hänellä oli suhde häntä viisi vuotta vanhemman välskärin lesken Johanne Christiane Woostin kanssa. Woyzeck oli hänestä mustasukkainen, pahoinpiteli häntä ja joutui sen vuoksi kerran putkaan.

Sotamies tuomittiin kuolemaan

Vapauduttuaan hän kuuli äänen sanovan: ”pistä rouva Woost kuoliaaksi”. Woyzeck hankki veitsen ja meni 21.1.1821 hakemaan Johanne Woostia tämän asunnolta. Puoli kymmenen aikaan illalla hän tappoi Johannen iskemällä häntä seitsemän kertaa veitsellä. Woyzeck yritti paeta, mutta hänet saatiin pian kiinni. Hän yritti vielä turhaan heittää pois veitsen.

Woyzeck määrättiin tutkimuksiin ja syntyi väittely syyllisen mielenterveydestä, sillä täyttä ymmärrystä vailla olevana hän olisi saanut vain elinkautisen vankeustuomion. Kaupunginlääkäri Christian August Clarus sai tehtäväkseen keskustella murhaajan kanssa ja selvittää hänen mielentilansa. Keskustelut julkaistiin ja niistä selviää, että Woyzeck oli ollut masentunut, että hän oli kuullut ääniä ja että hän oli ollut tasapainoton.

Kaupunginlääkäri katsoi kuitenkin Woyzeckin olevan terve ja vastuussa teostaan, joten Woyzeck tuomittiin kuolemaan. Ennen tuomion täytäntöönpanoa hänen mielenterveyttään ruvettiin tutkimaan vielä uudelleen, ja vasta kun lääkäri oli saanut helmikuussa 1823 valmiiksi toisen tutkimuksensa, Woyzeck todettiin vastuulliseksi teostaan.

27. elokuuta 1824 Johan Woyzeck vietiin yleisön täyttämälle Leipzigin torille. Silminnäkijä kuvasi tapahtumia näin: ”Rikollinen meni rauhallisesti mestauslavalle, polvistui ja rukoili ääneen, asettui tuoliin, ja pian pyöveli kohotti taitavasti hänen päätään niin että se oli leveän miekan kohdalla, heilautti miekkaa ja pudotti pään. Veri syöksyi korkealle, heti avautui luukku, johon edelleen liikkumatta istunut ruumis putosi.”

Miksi oopperan nimi on Wozzeck?

Johan Woyzeckin elämä päättyi kello 11. Hän oli kuollessaan 44-vuotias, Johanne Woost oli ollut 46-vuotias. Heidän uusi elämänsä alkoi näyttämöllä lähes sata vuotta myöhemmin, kun Georg Büchnerin näytelmä esitettiin ensimmäisen kerran 1913. Näytelmästä tuli yksi modernin teatterin merkkiteoksia, 12 vuotta myöhemmin taas onnettoman sotamiehen kohtalosta syntyi Alban Bergin säveltämänä käänteentekevä ooppera.

Vielä uudestisyntymisessäkin sotamies Woyzeckia vainosi huono onni: Büchnerin teksti oli haalistunut, nimi luettiin väärin, ja niin Suomessakin nyt katsotaan oopperaa nimeltä Wozzeck.

Teksti: JUHANI KOIVISTO

Kuvat: STEFAN BREMER