Millainen oli ensikosketuksesi balettiin?
Olin nähnyt lapsille suunnattuja esityksiä Oopperatalon lämpiössä ihan pienestä pitäen, mutta ensi kertaa vanhempani veivät minut balettiin 7-vuotiaana. Ohjelmassa oli Prinsessa Ruusunen. Istuimme etupermannolla ja minä tuijotin esitystä silmät pyöreänä. Kaikki ne puvut, värit, valot, upeat tanssijat! Ihailin naisten kärkitossuja ja sitä, miten korkealle he niillä nousivat. Sanoin äidille, että minäkin haluan olla tuollainen ja saada oman vaaleanpunaisen tutun.
Baletin huumaava vaikutus ei jäänyt Prinsessa Ruususeen. Seuraavana syksynä pääsin hartaasta toiveestani tanssitunneille. Ja vihdoin, muutamaa vuotta myöhemmin sain ensimmäiset omat kärkitossuni. Tanssiharrastuksesta on tullut iso osa elämääni.
Mitä fanitat baletissa?
Baletissa välitetään suuria tunteita ja kerrotaan kokonaisia tarinoita täysin ilman sanoja. Se on uskomattoman hienoa. Yksi osa elämystä on liikkeen ja musiikin saumaton yhdistelmä sekä tietenkin tanssijoiden teknisen taituruuden hypnotisoimaksi tuleminen.
Eniten tykkään teoksista, joissa on kauneutta, iloa ja valoa. Synkät ja ahdistavat esitykset eivät ole minua varten. Lähtökohtaisesti toivon onnellista loppua ja sitä, että saisin iloita hahmojen kanssa. Se ei kuitenkaan ole edellytys sille, että pitäisin teoksesta. Vaikka teoksessa olisi traaginen lopetus, baletin kauneus ja lohdullisuus tekevät siitä sykähdyttävän ja koskettavan. Onnellisten loppujen jälkeen tekisi mieli hypähdellä alas Oopperatalon portaita. Surullisten jälkeen olo on rauhallinen, tietyllä tavalla onnellinenkin. Tuntuu kuin liukuisi tai leijuisi kävelyn sijaan. Molemmissa tapauksissa voimakas tunne syntyy siitä, että olen niin sisällä teoksen maailmassa.
Miten usein käyt esityksissä?
Kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Odotan Oopperan ja Baletin ohjelmiston julkaisua kuin kuuta nousevaa ja paneudun siihen huolellisesti. Valitsen tulevalta kaudelta aina yhden esityksen syksylle ja toisen keväälle. Jos ohjelmistossa on jo näkemäni teos, saatan suunnitella jättäväni sen väliin. Mutta ex tempore -käyntejäkin tulee, kun sopivia rakoja ilmaantuu. Tuttu esitys aukeaa usein ihan uudella tavalla, kun sen katsoo toiseen kertaan.
Paikan päällä käymisen lisäksi katselen esitysten tallenteita Stage24-videopalvelusta. Keväällä 2020 ne tulivat todella tarpeeseen, kun live-esitykset peruttiin. Ahmin tietenkin kaikki valikoiman baletit.