Siirry sisältöön

Kenneth Greven uusi teos Kalevalanmaa syntyi rakkaudesta Suomeen. ”Halusin luoda teoksen siitä, miten hieno suomalainen sielu on. Suomalaiset eivät itse röyhistele hienoudellaan, mutta tanskalaisena minun on helpompi kertoa siitä ilman, että kokonaisuudesta tulee patrioottista paasausta”, Greve kertoo.

Marraskuussa 2017 kantaesitetty balettispektaakkeli Kalevalanmaa ei kuitenkaan ole pelkkää ylistystä Suomelle. Teoksessaan Greve haluaa myös ravistella luutuneita mielikuvia suomalaisuudesta.

”Suomalaiset vaalivat usein stereotypioita kansanluonteestaan. Kalevalanmaa käsittelee noita oletuksia hauskalla tavalla. Ulkopuolinen katse voi antaa suomalaisille mahdollisuuden tunnistaa niitä itse”, Greve toteaa.

Yksi asia on selvä: Kalevalanmaa ei kerro suomalaisille ennestään tuttua Kalevalan tarinaa. Kaikkien tunteman tarinan sijaan Greve haluaa käsitellä maata, johon Kalevala juurtuu. Balettispektaakkelissa on mukana kansalliseepoksen keskeisiä kohtauksia ja hahmoja, mutta pääpaino on Suomen historiassa ja suomalaisessa kansanluonteessa.

”Haluan kurkottaa katseen Kalevalasta tosielämään. Mitä Väinämöinen tekisi jos hän olisi elänyt vuonna 1950? Kuka on tänään Suomen Väinämöinen, entä mikä on aikamme sampo?”, Greve kysyy ja paljastaa samalla, että erääseen aikamme sampoon tutustutaan teoksessa jo ennen esiripun nousua.

Kalevalanmaan yleisö pääsee kierrokselle Oopperatalon kulissien taakse ennen katsomoon asettumista. ”Oopperatalon perustukset ja lavantakainen maailma puskevat esiin voiman jokaiseen esitykseen. Ilman backstagea lavalla ei kimaltelisi mitään. Lavantakainen maailma on myös mahdottoman kiehtova. Tavallisesti yleisö ei pääse lavan alle ja jopa näyttämölle. Nyt myös yleisöstä tulee tärkeä osa teosta”, Greve intoilee.

Kuka on tänään Suomen Väinämöinen, entä mikä on aikamme sampo?

 

Kymmenvuotiskautensa Kansallisbaletin taiteellisena johtajana ensi keväänä päättävän Kenneth Greven aiemmat teokset ovat olleet valtavia yleisöhittejä. Viime vuosina nähdyt, H.C. Andersenin satuihin perustuneet Lumikuningatar ja Pieni merenneito ihastuttivat erityisesti perheen pienimpiä. Kalevalanmaa on suunnattu hieman vanhemmille.

Uutuus vyöryttää näyttämöllä yli 10 000 vuotta Suomen historiaa, joten mukana on myös sotia, jälleenrakentamista ja kaupungistumista. ”Suomen historia ei ole kepeä satu, eikä raskaita kokemuksia voi ohittaa”, Greve toteaa. Kokonaisuus on mietitty historiantuntijoiden kanssa, jotta siinä voidaan nostaa esiin tärkeitä yhteisiä muistoja ja historian tapahtumia.

Yhteisten muistojen välittämisessä musiikilla on keskeinen rooli. ”Suomessa on käsittämättömän rikas musiikkikulttuuri. Kalevalanmaan musiikki on katsojille tuttua ja herättää varmasti tunteita”, Greve lupaa.

Kalevalanmaa on esiintyjämäärältään yksi Kansallisbaletin kaikkien aikojen suurimmista teoksista.  Mukana on yli 80 tanssijaa, Kansallisoopperan kuoro ja orkesteri ja vierailevia tähtiä, kuten legendaarinen harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen sekä maineikas Värttinä-yhtye.

Suuri on myös teoksen aihe. Kenneth myöntää, että välillä spektaakkelin koko myös vähän hirvittää: ”Toivon, että teosta katsoessaan ihmiset hymyilevät, nauravat ja itkevät. Ja tunnistavat itsensä ja valtavan hienon maansa.”