Siirry sisältöön

Mitä nuotistonhoitaja tekee Oopperassa?

Nuotistonhoitaja hankkii kaikki talossa tarvittavat nuottimateriaalit ja saattaa ne esityskuntoon. Käytännössä aina kun esityksessä on elävää musiikkia, minulla ja kollegallani on ollut sormemme pelissä.

Nuotistonhoitaja Mari Rautio
Kun esityksessä soi elävä musiikki, on nuotistonhoitaja Mari Rautiolla kollegoineen aina näppinsä pelissä.

Keitä kaikkia kohtaat työssäsi?

Käytännössä koko talon henkilökunta kuuluu asiakkaisiimme. Nuotisto on tietynlainen kohtauspaikka ja sijaitsee fyysisestikin keskellä taloa. Laulajien ja orkesterin lisäksi nuotteja tarvitsevat ohjaajat, kuiskaajat, musiikkijärjestäjät, harjoituspianistit sekä lavastus- ja valaistussuunnittelijat. Kerran nuotteja pyysi myös Wagnerin Siegfried-oopperassa lohikäärmeen sisällä ollut avustaja, jotta osaisi tulla oikeaan aikaan sisään.

Miten päädyit paikallesi?

Outojen sattumien kautta! Koulutustahan tähän hommaan ei ole. Pitää olla tiettyä perusosaamista, mutta itse työ opitaan käytännössä. Vuosia sitten klarinettitunnille mennessä huomasin, että Espoon kaupunginorkesteri haki nuotistonhoitajaa. Ajattelin että minussa voisi olla ainesta – enkä ollut väärässä. Viihdyn ammatissani erittäin hyvin. Espoon jälkeen päädyin sijaiseksi Helsingin kaupunginorkesteriin ja lopulta Kansallisoopperaan. Työn ohessa valmistuin yliopistolta pääaineenani tšekin kieli.

Miten nuotit valmistuvat esityskuntoon?

Kun teos on päätetty ottaa ohjelmistoon, selvitämme mistä materiaalin voi hankkia. Pyrimme ostamaan nuotit omiksi, sillä teokset ovat pitkään ohjelmistossa. Aluksi tilaamme nipun pianopartituureja, jotta solistit ja työryhmä pääsevät valmistautumaan. Orkesterimateriaalin työstäminen on se aikaa vievin työ. Käytännössä siirrämme käsin nuotteihin jousitukset ja kapellimestarin toivomat merkinnät. Baleteissa on myös paljon leikkaamista ja liimaamista, sillä musiikki voi olla koostettu useista eri sävellyksistä, ja klassikkojen kuten Joutsenlammen tapauksessa osien järjestyskin voi vaihdella, koreografiasta riippuen.

Mitä vaaditaan hyvältä nuotistonhoitajalta?

Tämä on asiakaspalvelu- ja käsityöammatti, mutta nuottien jäljittäminen vaatii joskus salapoliisinkin kykyjä. On tärkeää lukea sujuvasti nuotteja ja hallita musiikin perusteet. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta, ja tarpeen tullen pitää olla sähäkkä. Kun Joutsenlammen pääpari kerran sairastui esityspäivänä, saimme ulkomailta uuden pääparin. Minulla oli neljä tuntia aikaa muuttaa koko orkesterimateriaali sen version mukaiseksi, jonka he osasivat!

Tämä on asiakaspalvelu- ja käsityöammatti, mutta nuottien jäljittäminen vaatii joskus salapoliisinkin kykyjä.

Miten teknologia on vaikuttanut työhösi?

Lyijykynä ja pyyhekumi ovat edelleen tärkeitä työvälineitä, mutta tieto- ja kopiokoneiden kehittyminen on toki valtava apu; on ällistyttävää miten paljon vielä 1970-luvulla on ehditty kirjoittaa käsin nuotteja orkesterille. Nykyään nuotteja voidaan myös kirjoittaa ja lähettää sähköisesti, tai tarvittaessa skannata ja muokata näppärästi tietokoneella.

Millainen työpaikka Ooppera on?

Todella hieno ja inspiroiva työpaikka. Täällä on hirveän hyvät työkaverit, ja esityksissä on kiva käydä. Hyvässä esityksessä tunnen kyllä pientä ylpeyttä, että olen ollut omalla työpanoksellani osallisena. Ilman nuotistonhoitajia tämä talo ei soisi.

Miten rentoudut?

Luen paljon ja kuntoilen. Olen aina myös opiskellut jotain kieltä: tšekin lisäksi venäjää, ruotsia, italiaa… Tänä vuonna luen ranskaa, ensimmäistä kertaa koulun jälkeen.

Onko sinulla lempiteosta?

Ooppera Ruusuritari oli ihan huikea. Baleteista Lokki oli erityisen hieno, se oli niin loistokkaan tšehovilainen. Joissain teoksissa musiikki on niin koskettavaa, että se menee suoraan luihin ja ytimiin – esimerkiksi La Traviataa menen katsomaan aina uudelleen.

 

Teksti HELI RISLAKKI
Kuva HEIKKI TUULI
Julkaistu alunperin Oopperasanomat-lehden numerossa 1/2010