Siirry sisältöön

”Niin tarkkaa juoksua kuin mahdollista – terävää siksakkia. Tules uudestaan. Yritä nähdä jalkapohjat, kun nostat jalkojasi. Ja loppuun hyppy, jos sinulla on jokin hyvä idea. Ajattele sitä tanssina”, koreografi-tanssija Marjo Kuusela ohjaa tanssijoita. Yksinkertaisesta juoksustakin näkee 26 erilaista tulkintaa, kun joukko Kansallisbaletin miestanssijoita ovat mukana koe-esiintymisessä seitsemän veljeksen rooleihin.

Koreografi Marjo Kuusela ja seitsemän veljestä
Seitsemän veljeksen rooleja testaamassa Marjo Kuuselan johdolla tanssijat Johan Pakkanen (alh. vas.), Aapo Siikala (vas.), Antti Keinänen, Andrea Bena, Nikolas Koskivirta, Frans Valkama ja Samuli Poutanen.

Koetanssissa vuonna 2013 Seitsemän veljestä -teokseen valittiin mukaan 14 veljestä kahteen miehitykseen. Teoksen palatessa ohjelmistoon 2017 veljeksistä pääosa tuntee teoksen jo neljän vuoden takaa.

Alun perin vuonna 1980 Kansallisbaletille valmistunutta Seitsemää veljestä on kiitetty yhdeksi suomalaisen balettiohjelmiston merkkiteoksista. Kuusela loi uuden version Aleksis Kiven klassikkoromaaniin perustuvasta työstä Kansallisbaletin 70-vuotisjuhlaviikolle vuonna 1992. Teosta on esitetty myös Vanemuine-baletissa Tartossa.

Seuraavassa hetkessä akateemikko jo pyörii maassa tekemässä pientä liikesarjaa.

”En etsi rytmiä musiikin tahtiin enkä täydellistä attitudea. Etsin eläytymistä liikkeeseen. Haen ennen muuta persoonallisuutta – sellaista, joka näkyy liikkumisen tavassa.”

Tanssijalla on oltava hallussaan niin puhutteleva klassisen baletin osaaminen kuin uuden tanssin liikekieli.

”On kivaa, että taiteellisen johtajan Kenneth Greven ohjelmistolinjassa on tilaa tarinabaletille, jonka kerronta on liikkeellis–fyysistä. Niinpä on helppoa ja virkistävää lähteä tekemään työtä.”

Impivaarasta ikimetsiin

Marjo Kuusela sanoo allekirjoittavansa yhä alkuperäisen teoksen dramaturgian, joka toimii lähes sellaisenaan myös 2000-luvun version pohjana. ”Itse asiassa olen pitänyt dramaturgiaa yhtenä parhaimmista, joita olen tehnyt.”

Suurin muutos tapahtuu lavastuksessa. Aikaisemmissa versioissa kyläkuvassa käytettiin suurta kirkonkelloa, jonka alla tanssittiin. 30 vuotta myöhemmin Kati Lukka on kehittänyt nykyaikaan paremmin soveltuvan näyttämökuvan.

”Teos sijoittuu agraariyhteiskuntaa edustavan kylän laitamille sekä metsään, Impivaaran korpeen. Kirjaa lukiessa tulee vaikutelma, että loppua kohden pojat tulevat pois metsästä. Tarkemmin lukiessa voi nähdä niinkin, että korpi muuttuu kyläksi, yhteiskunta nielaisee Impivaaran osakseen.”

 

Itse asiassa olen pitänyt dramaturgiaa yhtenä parhaimmista, joita olen tehnyt.

Uutta versiota suunnitellessaan Kuusela mietti, pitäisikö löytää tuore näkökulma katsoa teosta. Matka Vienan Karjalaan vuonna 2011 nosti esiin puhuttelevan teeman. ”Kansainvälinen huonekalujätti hankki Vienasta Uudenmaan läänin kokoisen alueen vanhaa metsää huonekalujen rakennustarpeiksi. Insinöörit valittavat, kun työvälineet hajoavat sahattaessa ikipuita tulitikun kokoisiksi liimalevyn palasiksi. Niin kovaa puuta ei Suomesta enää löydä.”

Nyt koneet hoitavat työt ja nuoret perheet vaeltavat kylänraiteilla toimettomina. Kuusela järkyttyi muutoksesta, joka kylissä oli tapahtunut 2000-luvulla. Jo alkuperäisessä teoksessa kulki vahvana pohdinta siitä, voiko ihminen muuttaa kehityksen suuntaa, jotakin alkanutta matkaa.

Luottamus tanssijaan

1970-luvulta asti tanssineen Kuuselan käsitys tanssista on laajentunut vuosien mittaan siinä määrin, että liikemateriaali näkyy eri tavoin uusissa veljeksissä. ”Sain työskennellä 13 vuotta Teatterikorkeakoulussa koreografian professorina. Tutustuin moniin uusiin tanssintekijöihin aivan eri tavoin kuin koreografin työssäni. Olen oppinut paljon tanssin mahdollisuuksista ja alkanut luottaa yhä enemmän tanssijasta tulevaan liikkeeseen.”

Seitsemän veljestä 1985
Veljekset härkien ympäröimiä vuonna 1985. Veljeksinä tuolloin nähtiin Jyrki Järvinen, Lauri Lehto, Kimmo Sandell, Jarmo Rastas, Timo Kokkonen, Mikko Siiskonen, Sakari Tiitinen.

”Alkuperäisen veljessarjan tanssijat, legendaarinen Jarmo Rastas Juhanina ja Lauri Lehto Simeonina – kaikki pitkän harjoitusajan kuluessa rakkaiksi ystäviksi muuttuneet tanssijat – istuivat niin oivasti rooleihinsa, että heidän tavassaan tanssia ihailtiin myös näyttelijäntyötä.” Vuonna 1992 veljeksinä esiintyivät muun muassa taiteilijan puoliso Tommi Kitti, Tero Saarinen ja Sampo Kivelä, joiden tanssista tarttui paljon sytykettä teokseen. ”He ryhtyivät ihan kilpailemaan liikemateriaalilla. Syntyi uusi kohtauskin.”

Onko jotakin, mitä Marjo Kuusela ehdottomasti haluaa säilyttää alkuperäisestä työstä? ”Pojat ovat samanlaisia kuin ennenkin”, hän nauraa.

Teksti on lyhennetty HANNELE JYRKÄN artikkelista Etsin eläytymistä liikkeeseen
Alkuperäinen artikkeli julkaistu Oopperasanomissa 1/2013
Kuvat SAKARI VIIKA, STEFAN BREMER, KARI HAKLI

Marjo Kuuselan Seitsemän veljeksen esitykset ja esiintyjät Kansallisbaletissa 1980-92

Marjo Kuuselan Seitsemän veljeksen esitykset ja esiintyjät Kansallisbaletissa 2013