Siirry sisältöön

”Olipa tuo liikesarja ihmeellisen hieno”, toteaa Jorma Elo yllättäen harjoituksissa tanssijoille omasta koreografiastaan. Tämä on tyypillistä Eloa, joka on kuuluisa brittityyppisestä kuivasta huumoristaan. Harjoitukset ovat intensiivisiä, ollaanhan valmistelemassa kantaesitystä, ja kaikkien odotukset ovat suuntautuneet koreografiin. Välillä Elo joutuu pohtimaan balettisalissa pitkäänkin ratkaisujaan, ja sen jälkeen yllättävä huulenheitto voi hämmentää osaa kuulijoista.

”Jorman lakoniset kommentit, tulevat aina arvaamatta”, kertovat balettimestarit Tuuli Tuominen-Sandell ja Kimmo Sandell, jotka ovat tunteneet Elon jo nelisenkymmentä vuotta, aina balettioppilaitoksesta alkaen.

Sympaattinen Elo välittää rauhallista energiaa ympäristöönsä ja hänen hiljainen olemuksensa saa tanssijat odottamaan valppaina seuraavia liikesarjoja. Mittavan kokoillan baletin käsikirjoitus, musiikkivalinnat sekä koreografia ovat kaikki Elon käsissä. Työmäärä on suuri, ja ajan kanssa saa jatkuvasti kamppailla, mutta se ei tunnu hermostuttavan Eloa. ”Etenkin tämän teoksen kohdalla minun on edettävä nopeasti, sillä aikaa on rajatusti.”

Mittavan kokoillan baletin käsikirjoitus, musiikkivalinnat sekä koreografia ovat kaikki Elon käsissä.

Post-it-lappuja ja muistikirjoja

Elo käyttää apunaan kahta muistikirjaa, lisäksi hänellä on lukematon määrä pieniä muistilappuja, joihin hän kirjaa inspiraation hetkellä erilaisia askelyhdistelmiä, joita voi tarpeen mukaan yhdistellä eri tavoin.

”Toisessa muistikirjassa on baletin eri tapahtumat ja toisessa kaikki liikesarjat”, Elo kuvailee. ”Laajan, kieleltään rikkaan kirjan esittäminen baletin keinoin on haastavaa, joten joudun jatkuvasti tekemään valintoja. Yritän poimia tarinasta merkittäviä hetkiä, joita voin tulkita baletin keinoin. Nämä voivat olla joko puhtaasti liikkeitä, mutta ne voivat olla myös draamallisia elementtejä, jotka auttavat katsojaa seuraamaan tarinaa ja toimivat johtoaiheiden tavoin”, Elo jatkaa.

”Valitettavasti vain liikkeet, jotka tuntuvat kotikeittiössä hyviltä, eivät aina toimi balettisalissa”, Elo hymyilee.

Elo työskentelee tiiviissä yhteistyössä niin balettimestareiden kuin tanssijoidenkin kanssa.

”Jorman kanssa työskennellessä ei tarvitse stressata. Hän luottaa tanssijoihinsa ja antaa meille mahdollisuuden kokeilla eri ratkaisuja. Hän haluaa, että tanssija tuntee liikkeet omakseen”, kertoo tähtitanssija Salla Eerola.

Tuuli Tuominen-Sandell mainitsee Elon tyypillisinä piirteinä määrätietoisuuden, itsekurin ja intuition. ”Eikä hän ole muuttunut näiden vuosien aikana, vaan on vahvasti oma itsensä. Hänen nousunsa koreografien eliittiin on tapahtunut orgaanisesti tekemisen kautta”, hän jatkaa.

Liisa Ihmemaassa on kasvukertomus

Liisa Ihmemaassa; Salla Eerola”Törmäsin Liisan tarinaan etsiessäni muutama vuosi sitten aihetta kokoillan baletille. Kirja oli minulle entuudestaan tuntematon, mutta se tuntui heti baletin arvoiselta”, Elo kertoo.

”Minusta nimenomaan baletti on paras ilmaisun muoto Liisan tarinalle”, jatkaa baletin lavastaja ja pukusuunnittelija Robert Perdziola. ”Liisa ei ole mikään marttyyri, vaan selviää koettelemuksistaan rikkaan mielikuvituksensa avulla”, hän kertoo.

Elo koosti mielisäveltäjiensä teoksista balettinsa musiikin. ”Se oli haastava pari vuotta kestänyt prosessi, sillä etsin musiikkiteoksia, jotka tukisivat baletin tapahtumia ja tunnelmien vaihteluita”, Elo kertoo. ”Bob (Robert Perdziola) halusikin ensin kuulla musiikkivalintani, ennen kuin lähti projektiin mukaan”, Elo hymyilee.

Yhteistyö Perdziolan kanssa on tuntunut Elosta kotoisalta: ”Hän on niin vähäpuheinen, kuin suomalainen.” Elo on miettinyt balettia tehdessään lasten ja heidän vanhempiensa suhdetta. Sitä miten tyttöjen ja poikien kasvatus on hänen omassa lapsuudessaan usein eronnut paljonkin toisistaan.

”Minua kiinnostaa miksi vanhemmat tulevat toimeen eri lastensa kanssa eri tavoin. Vanhemmat antavat periaatteessa lapsilleen samanlaiset eväät, mutta kuitenkin lapset voivat kokea asian eri tavalla”, Elo kertoo. Hän muistaa tunteneensa lapsuudessaan kuten Liisa, joka ei halua kasvaa aikuiseksi. ”Sitä haluaisi pysyttäytyä turvallisessa tilassa, jopa vastustaa kasvamista, mutta sitten yhtäkkiä tapahtuu jotain, mikä sysää kehityksen liikkeelle. Minun kohdallani se oli jääkiekko”, kertoo edelleen aktiivisesti jääkiekkoa seuraava koreografi.

”Liisa kohtaa tarinan aikana useita eri hahmoja, jotka tukevat häntä kasvamaan kypsäksi ja myötätuntoiseksi ihmiseksi”, Elo kertoo. Hirvittävän Herttakuningattaren tapaaminen saa kasvuprosessin liikkeelle, ja Liisa oppii kohtaamaan auktoriteetteja:

”Jos sinulla on ikävä esimies, niin kuvittele, että hän on pieni pelikortti, ja sinun on helpompi pyytää palkankorotusta”, Elo virnistää.

Perhe-elämää ja matkustamista

Kiireisen koreografin elämä on täynnä deadlineja, ja mantereelta toiselle matkaavan elämä voi olla stressaavaa. Elo on ratkaissut asian niin, ettei hänellä ole kännykkää, sen sijaan hän vastaa nopeasti sähköposteihin. Kännykän puute voi joskus kuitenkin aiheuttaa ongelmia.

”Olen tekemässä ensi kevääksi uutta teosta Bostonin baletille, ja taiteellinen johtaja Mikko Nissinen soittaakin säännöllisesti Nancy-vaimolleni. Nancy onkin
sitten puolestaan ”kärttyinen” minulle, kun joutuu toimimaan tietojen välittäjänä”, Elo nauraa.

Nancy Euverink on Nederlands Dans Theater 2:n johtaja. ”Olemme olleet yhdessä 23 vuotta. Silloin kun olimme molemmat tanssijoita, saattoivat kotonakin käytävät keskustelut pyöriä tanssin ympärillä. Sen sijaan koreografi ja johtaja voivat jakaa toisilleen ymmärrystä ja tietoa aivan eri tavalla, ja taiteesta puhuminen on palkitsevaa”, Elo kertoo.

Elämään kuuluu muutakin kuin tanssia, ja puolisot käyvät aikataulun salliessa yhdessä teatterissa ja treenisalilla. Elo harrastaa aktiivisesti tennistä ja hänellä on eri puolilla maailmaa pelikavereita. ”Matkustaessani minulla on vähän muita kontakteja. Nautinkin näiden ammattilaisten kanssa pelaamisesta paljon. Hien nouseminen pintaan sekä hengen salpautuminen tuntuu aina yhtä upealta”, hän summaa.

Bostonin baletin lisäksi Elo vierailee tulevaisuudessa mm. New York City Ballet’ssa ja Santa Fen baletissa Aspenissa. Liisa Ihmemaassa -baletista hän on kertonut haluavansa tehdä aikaisempia teoksiaan klassisemman. Miten hän näkee klassisen baletin tulevaisuuden? ”Uskon klassiseen balettiin ja siihen, miten sen avulla voi kertoa tarinoita. Toisaalta tanssin eri genret ovat aina olleet minulle yhtä arvokkaita, ja olen myös koreografioissani hyödyntänyt eri tyylejä.”

Teksti HEIDI ALMI
Kuvat MIRKA KLEEMOLA 

Katso tunnelmia harjoitussalista